Musiikkiterapia

Musiikkiterapia

Musiikkiterapia yleistä

Musiikkiterapia on monipuolista kuntoutusta, jossa käytetään erilaisia soittamiseen, laulamiseen, musiikin kuunteluun ja muuhun musiikilliseen toimintaan perustuvia menetelmiä. Musiikkiterapia on motivoiva kuntoutusmuoto lapsille ja nuorille, joilla on kokonaiskehitykseen, vuorovaikutukseen, puheen ja kielen kehitykseen, tunne-elämään tai toiminnallisiin valmiuksiin liittyviä vaikeuksia. Musiikkiterapialla voidaan edistää myös aikuisen kuntoutujan toimintakykyä ja elämänlaatua.

Mitä musiikkiterapia on

Musiikkiterapiaan valikoituva asiakas on usein jollain lailla kiinnostunut musiikista, mutta mitään musiikillisia taitoja ei edellytetä. Musiikkiterapeuttimme on tottunut käyttämään tarvittaessa kommunikoinnin apuna myös puhetta tukevia keinoja, esimerkiksi kuvia ja viittomia

Musiikkiterapia, kuten muutkin terapiat Terapeijassa, toteutetaan asiakaslähtöisesti. Musiikkiterapeutti kuuntelee ja arvostaa asiakkaana olevan lapsen, nuoren tai aikuisen omia toiveita, tavoitteita ja asiantuntemusta. Asiakkaan vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin on yhtä tärkeä tutustua kuin hänen vaikeuksiinsa. Luottamuksellinen terapiasuhde ja asiakkaan oma motivaatio luovat perustan yhteiselle tavoitteelliselle työskentelylle. Musiikkiterapeutti tekee yhteistyötä asiakkaan perheen ja lähiyhteisön (päiväkodin, koulun, asumisyksikön jne.) kanssa kuntoutuskumppanuuden hengessä. Keskinäinen kunnioitus, eri tahojen asiantuntemuksen yhdistäminen sekä yhteinen ponnistelu asiakkaan tukemiseksi auttavat parhaiten asiakasta saavuttamaan tavoitteensa.

Terapeijassa musiikkiterapeutti työskentelee moniammatillisessa työyhteisössä, jossa asiakas voi joustavasti saada tarvitsemiaan eri terapiamuotoja. Terapeijan terapeuttien keskinäisen konsultoinnin ja yhteistyön tuloksena syntyy ainutlaatuista monialaista tietotaitoa, josta myös musiikkiterapeutin asiakkaat hyötyvät.

Terapeijan musiikkiterapiatila on valoisa, viihtyisä ja asianmukaisesti äänieristetty. Tilan akustiikka on suunniteltu siten, että se soveltuu hyvin sekä aktiiviseen musisointiin että musiikin kuunteluun. Musiikkiterapiatilassa on runsaasti soittimia ja muuta välineistöä. Uusia terapiavälineitä ja materiaaleja hankitaan ja kehitetään aina tarvittaessa asiakkaiden erityistarpeet huomioiden.

Musiikkiterapialla voidaan tukea

• kontakti- ja kommunikaatiovalmiuksia
• itseilmaisua
• tunteiden ilmaisua ja säätelyä
• itseluottamusta
• myönteistä ja realistista minäkuvaa
• tarkkaavuuden suuntaamista ja ylläpitämistä
• kuullun hahmottamista
• rytmin hahmottamista
• oman toiminnan jäsentämistä ja rytmittämistä
• kehonhahmotusta ja vartalonhallintaa
• suualueen motoriikkaa ja hengitystä
• lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia (esim. käden ja silmän yhteistyötä, lukusuunnan vakiintumista, sarjallisuuden hahmottamista)
• omien voimavarojen löytämistä
• jaksamista, hyvinvointia ja elämänlaatua

Vahvuutemme

Musiikkiterapeutillamme on pitkä työkokemus, ja hän on syvällisesti perehtynyt musiikkiterapiaan erityisesti lasten ja nuorten kuntoutusmuotona. Hänellä on psykologin koulutuksensa pohjalta erityisosaamista eri-ikäisistä lapsista ja nuorista, joilla on kokonaiskehitykseen, vuorovaikutukseen, puheen ja kielen kehitykseen, tunne-elämään tai toiminnallisiin valmiuksiin liittyviä vaikeuksia. Musiikkiterapeuttimme on mukana myös kehittämässä Terapeijan moniammatillista aikuisneurologisten asiakkaiden kuntoutusta. Terapeijan monipuolinen välineistö ja musiikkiterapeutin ammattitaito mahdollistavat kunkin asiakkaan tarpeita vastaavien musiikkiterapiamenetelmien käyttämisen. Käytössä olevia erityismenetelmiä ovat esimerkiksi Toiminnallinen musiikkiterapia (TMT) -menetelmä ja Tarinasäveltäminen©. Musiikkiterapeuttimme on kiinnostunut myös erilaisten perhekeskeisten työskentelymallien kehittämisestä. Säännöllinen osallistuminen työnohjaukseen ja alan täydennyskoulutukseen sekä aktiivinen oman työn kehittäminen ylläpitävät työn laatua.

Musiikkiterapian lähestymistavat

Lastenneurologinen musiikkiterapia

Musiikin vaikutuksia ihmiseen on tutkittu laajasti. Musiikkiterapiatutkimuksissa on todettu terapian tavoitteiden liittyvän lapsen kehityksen useaan osa-alueeseen. Lisäksi musiikki on erittäin motivoiva väline, joten musiikkiterapian käyttömahdollisuudet lasten kuntoutuksessa ovat monipuoliset. Koska musiikkiterapialla voidaan lisätä pienen tai vaikeavammaisen lapsen tietoisuutta omasta itsestä ja valmiutta vuorovaikutukseen, musiikkiterapia voi myös auttaa lasta saamaan täyden hyödyn muista kuntoutusmuodoista ja opetuksesta. Vammaiselle lapselle, joka tarvitsee monivuotista kuntoutusta musiikkiterapiajakso tuo motivoivaa vaihtelua.

Työskentelyote musiikkiterapiassa on lapsi- ja perhelähtöinen. Kuntoutussuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita tarkennetaan yhdessä lapsiasiakkaan vanhempien kanssa. Terapeutin ja vanhempien asiantuntijuudet yhdistämällä löydetään musiikkiterapialle realistiset tavoitteet, jotka edistävät lapsen toimintakykyä, arjen sujumista sekä lapsen ja perheen hyvinvointia. Toimiva moniammatillinen yhteistyö muiden lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa on tärkeää. Musiikkiterapeutti käy mielellään myös lapsen päiväkodissa tai koululla, vaikka terapiakäynnit on usein tarkoituksenmukaista toteuttaa pääsääntöisesti Terapeijan musiikkiterapiatilassa.

ILOA JA ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA – Musisoinnin ilo, onnistumisen elämykset ja itseilmaisun tukeminen ovat terapiassa keskeisiä. Näin vahvistetaan lapsen itseluottamusta, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta kohdata uusia tilanteita.

VUOROVAIKUTUSTA – Musiikki on musiikkiterapiassa keskeinen vuorovaikutuksen väline. Musiikin avulla voi saada kontaktin hyvin vaikea- tai monivammaiseenkin lapseen ja löytää yhteyden lapseen, jota puhe ei tavoita. Yhteinen musiikin tuottaminen soittimilla ja omalla äänellä antaa kokemuksia tasaveroisesta vuorovaikutuksesta lapselle, jonka on vaikea ilmaista itseään puheella.

MONIPUOLISTA TOIMINTAA – Musiikkiin liittyvää tekemistä on niin monenlaista ja monen tasoista, että jokaiselle asiakkaalle löytyy hänelle sopivaa toimintaa. Monet musiikkiterapiamenetelmät perustuvat aktiiviseen yhdessä tekemiseen. Soittimia käsitellessä harjaantuvat aistitoiminnot, monenlaiset toiminnalliset valmiudet sekä yhteistyötaidot.

TUNTEIDEN ILMAISUA JA OMAAN ITSEEN TUTUSTUMISTA – Musiikki herättää tunteita ja tuo mieleen muistoja. Terapiatilanteessa on mahdollista ilmaista ja käsitellä erilaisia tunteita, käydä läpi kokemuksia ja mielikuvia. Välineinä voidaan musiikin lisäksi käyttää kuvia, liikettä, leikkiä ja keskustelua. Tukea antavassa terapiassa tavoitteena on lapsen vahvojen alueiden ja sisäisten voimavarojen löytyminen. Kun lapsella tai nuorella on jokin erityisvaikeus, hänen on tärkeä saada tilaisuuksia oman erilaisuuden käsittelyyn sekä tukea myönteisen ja realistisen minäkuvan rakentamiseen.

Lisätietoja:
Saukko, Päivi. 2008. Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
www.musiikkiterapia.net

Aikuisneurologinen musiikkiterapia

Musiikin kuunteleminen, soittaminen ja laulaminen aktivoivat hermoverkkoja samanaikaisesti useilla alueilla molemmissa aivopuoliskoissa. Musiikki vaikuttaa myös keskushermoston niihin osiin, jotka liittyvät aktivaatiotason ja tunteiden säätelyyn. Aivotutkimuksissa on todettu, että musiikki tuottaa sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia aivoissa.

Musiikkiterapian tavoitteet aikuisten kuntoutuksessa voivat painottua joko toiminnallisten valmiuksien edistämiseen tai psyykkiseen tukeen. Useimmiten musiikkiterapia kuitenkin sisältää aineksia molemmista lähestymistavoista. Musiikki ja siihen liittyvä monipuolinen tekeminen luovat motivaatiota aktiiviseen taitojen (esimerkiksi puheen, muistitoimintojen, käsien käytön tai kävelyn) harjoitteluun. Musiikin käyttö vahvistaa kuntoutuksen myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa asiakas voi tutustua oman kehonsa toimintamahdollisuuksiin ja löytää keinoja oman hyvinvointinsa lisäämiseen ja ylläpitämiseen.

Musiikkiterapiassa luottamuksellinen terapiasuhde ja musiikki välineenä tarjoavat mahdollisuuksia itseilmaisuun, vuorovaikutukseen ja tunteiden käsittelyyn. Terapian tavoitteet liittyvät tällöin esimerkiksi kuntoutujan tarpeisiin löytää ilmaisukanava ajatuksilleen ja tunteilleen tai käsitellä elämäntilannettaan ja sosiaalisia suhteitaan. Ryhmäterapiassa mahdollistuu myös vertaistuen saaminen.

Lisätietoja:
Forsblom, Anita. 2012. Experiences of music listening and music therapy in acute stroke rehabilition. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Särkämö, Teppo. 2011. Music in the recovering brain. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
www.musiikkiterapia.net

Musiikkiterapiapalvelut

Arviointi

• Musiikkiterapiatarpeen ja musiikkiterapian soveltuvuuden arviointi
• Asiakkaan nykytilan arviointi musiikkiterapeuttisin keinoin
• Konsultoiva arviointi

Terapia

• Yksilömusiikkiterapia
• Yhden musiikkiterapeutin ohjaama ryhmämusiikkiterapia
• Kahden musiikkiterapeutin ohjaama ryhmämusiikkiterapia
• Monimuototerapiaryhmä yhdessä puheterapeutin, toimintaterapeutin tai fysioterapeutin kanssa
• Perhemusiikkiterapia

Muut palvelut

• Ohjaus ja neuvonta
• Vanhempien ohjaus- ja tukikäynnit
• Ammatillinen yhteistyö ja neuvotteluihin osallistuminen
• Työnohjaus
• Musiikkiterapiaan ja musiikin terapeuttiseen käyttöön liittyvä koulutus
• Tutkimus- ja kehittämistyö