Olemme osa Coronariaa

Työt alkoivat, ääni häviää – mistä on kyse?

Suurin osa pitkäaikaisista äänen ongelmista johtuu ympäristötekijöistä. Ääntä kuormittavia ympäristötekijöitä ovat esimerkiksi (sisä)ilmanlaatu ja meluisa ympäristö. Tyypillisiä äänen ongelmia ovat äänen käheys, äänen väsyminen ja äänen katoaminen.

Käheä ääni ja äänenkäyttöympäristö

Äänen käheys johtuu siitä, että äänihuulet eivät pääse värähtelemään normaalisti, ja ilma pääsee karkaamaan äänihuulten välistä äänihuulisulun aikana. Äänihuulten limakalvot voivat olla turvoksissa, jolloin äänihuuliin jää rako äännön aikana. Äänihuuliin voi myös rasituksessa muodostua kudosmuutoksia, kuten kyhmyt tai polyyppi, jolloin ne estävät normaalin äänihuulisulun.

Ikääntyessä äänihuulet menettävät kimmoisuuttaan ja muuttuvat ohuemmiksi, jolloin äänihuulisulku voi jäädä vajaaksi, mikä kuullaan käheytenä. Äänihuulten turvotus voi johtua infektiosta, jolloin käheys on ohimenevää ja paranee äänilevolla. Myös refluksi voi vaikuttaa ääneen, kun mahalaukusta nousevat hapot ärsyttävät kurkunpään kudoksia. Pitkäaikainen äänen käheytyminen voi johtua liian suuresta äänirasituksesta.

Monessa työssä joutuu nykyään puhumaan paljon. Äänenkäyttöympäristö voi olla äänen kannalta haastava – esimerkiksi suuressa tilassa puhuminen ja taustamelussa puhuminen vaatii kuuluvaa äänenkäyttöä, mikä pitkään jatkuessaan rasittaa äänihuulia. Siksi on suositeltavaa käyttää äänenvahvistinta.

Hyvä ilmanlaatu on merkittävä ääniterveyden kannalta. Kuiva huoneilma voi aiheuttaa limakalvojen kuivumista, jolloin äänihuulten limakalvo ei pääse värähtelemään kunnolla. Pöly ja hengitysilman epäpuhtaudet, kuten tupakansavu, mikrobit, bakteerit ja pienhiukkaset voivat saada limakalvon turpoamaan, ja ääni käheytyy tai häviää kokonaan.

Suomessa 600 000 – 800 000 altistuu päivittäin homeesta aiheutuville sisäilman epäpuhtauksille. Homeelle altistutaan niin työpaikoilla, julkisissa rakennuksissa, kouluissa, päiväkodeissa kuin kotonakin. Suomessa rakennuskannasta valtaosa on tullut peruskorjausikään ja korjausvelan määrä on arviolta 30 – 50 miljardia euroa. Korjauksiin investointi on riittämätöntä, jolloin rakennuskanta rapistuu ja korjausvelka kasvaa.

Homeesta aiheutuvien terveyhaittojen tunnistaminen ja hoito on puutteellista, koska ei ole luotettavaa lääketieteellistä diagnostista menetelmää, jolla voitaisiin todeta syysuhde kosteus- ja homevauriorakennuksen ja terveysvaikutuksen välillä. Lääketieteellistä konsensusta siitä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla nämä terveysvaikutukset aiheutuvat, ei ole syntynyt.

Kuitenkin tutkimusnäyttö osoittaa, että kosteusvaurioiset rakennukset ovat merkittävä ympäristöterveydellinen ongelma Suomessa.

Mitä voi tehdä?

Äänihuulivärähtely tarvitsee riittävän kostean limakalvon. Sen vuoksi limakalvon kostustus on merkittävää äänen hoidon kannalta. Muista juoda vettä riittävästi; aikuisen on hyvä juoda 1-1,5 litraa vettä päivässä ruokailun lisäksi. Äänihuulia kannattaa kostuttaa myös höyryhengityksellä tai vesipiipulla ennen puhumista.

Suurissa tiloissa kannattaa käyttää äänenvahvistinta (mikrofoni). Myös tilojen akustiikkaan on syytä panostaa. Meluisa ja hälyisä ympäristö saa automaattisesti ihmisen voimistamaan ääntään, jolloin äänihuulet rasittuvat herkemmin. Omaan puheasentoon on hyvä kiinnittää huomiota.

Hyvä äänenkäyttöasento on ryhdikäs, pää suorassa ja leuka noin 90 asteen kulmassa suhteessa kurkunpäähän Huono ryhti ja lihaskireydet vaikuttavat kurkunpään lihaksiston toimintaan ja sitä kautta myös ääneen. Työpäivän aikana on tärkeää muistaa tauotta puhetta, jotta äänihuulet saavat levätä.

Ääntä ei kannata selvitellä rykimällä, koska rykiminen rasittaa äänihuulikudosta. Mieluummin kannattaa juoda kulaus vettä tai kokeilla nielaisua. Sisäilman laatuun voi vaikuttaa kiinnittämällä huomion riittävään ilmanvaihtoon ja siisteyteen.

Mikäli epäilee oireilevansa työpaikan sisäilmalle, on tärkeää viedä tieto työterveyshuoltoon, jolloin työterveyshuollolla on tieto samassa rakennuksessa oireilevista potilaista. On hyvä tietää, että Terveydensuojelulaki ja -asetus määrittelevät sisätilojen olosuhteiden terveyshaitat. Laissa on säädetty, että asunnon ja muun sisätilan ilmanlaadun tulee olla sellaista, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa.

Kuntien ympäristökeskusten terveystarkastaja on terveydensuojeluviranomainen, joka valvoo rakennusten terveysolosuhteita. Mikäli työpaikan tai asunnon sisäilmaongelmia ei saada ratkaistua yhteisössä, voi paikalle kutsua terveystarkastajan. Terveydestä huolehtiminen kokonaisvaltaisesti vaikuttaa myös ääneen. Hengitystieinfektioissa on tärkeää levätä, ja puhumista varsinkin kurkku kipeänä on syytä välttää. Refluksia voi hoitaa ruokavaliolla ja lääkityksellä. Jos ääniongelmat pitkittyvät, on hyvä ottaa yhteys lääkäriin ja arvioida, voisiko hyötyä puheterapiasta. Puheterapeutti voi kartoittaa yksilöllisesti ääniongelmien syytä ja hoidontarvetta.

Laillistetun puheterapeutin antamassa ääniterapiassa harjoitellaan erilaisia äänenkäyttötapoja mm. hengitys- ja ääniharjoituksin.

Lähteet: http://www.entnet.org/content/hoarseness

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763

http://roti.fi/wp-content/uploads/2015/12/ROTI-2017-raportti.pdf

http://stm.fi/ymparistoterveys/kosteus-ja-homevauriot

https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/nain-valtat-nestehukan

indooraid.com

Kallvik, E., Putus, T. ja Simberg, S. (2016): Indoor Air Problems and Hoarseness in Children. Journal of Voice, Jan 30(1): 109-113.

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus (2016). http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50111

Putus, T. ja Vilén, L. (2017): Sisäilman laatu, oireet ja sairaudet. Oirekysely Tehy ry:n jäsenille sisäilmamikrobien terveyshaitoista sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa hoitolaitoksissa. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2017/2017_a_1_sisailman_laatu_oireet_ja_saira udet_id_8301.pdf

Saarelma, O. (2017): Äänen käheys tai katoaminen. Duodecim.

Sala E, Sihvo M, Laine A. Ääniergonomia, toimiva ääni työvälineenä. Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Helsinki 2003.

Valtonen, V. (2016): Home- ja kosteusvauriosairaus sekä monikemikaaliherkkyys. Luento 7.9.2016 katsottavissa http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/homeesta-ja-sisailmastasairastuneet/sisailmasairaudet/sisailmaongelmien-aiheuttamat-terveyshaitat.

Elina Parkkari

Elina Parkkari

FM, laillistettu puheterapeutti

Elina Parkkari on hoitanut äänihäiriöitä työssään vuodesta 2011 alkaen. Seuraava Elinan pitämä koulutus äänen huollosta ja hoidosta järjestetään joulukuussa. Ilmoittautumaan pääsee täältä: https://terapeija.fi/koulutus/aanenhuolto-ja-hoito/

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *