Olemme osa Coronariaa
Kakkajuttu 2

Kakkajuttu 2

Kakkajuttu – näin hoidat ummetusta Ummetus on monen tekijän summa. Se tuottaa kipua, heikentää elämänlaatua ja turvotusta vatsaan. Ummetus kehittyy usein piilevästi. Tuhriminen on usein ummetuksen syytä. Löysä kakka valuu ummetuksen ohi ilman, että ihminen voi sille mitään. Ulosteen tahatonta valumista kutsutaan ohivirtaukseksi. Ruoka liikkuu lihassupistusten avulla. Siitä poistuu vesi ja ravintoaineet. Kuitupitoisuus ja neste auttavat massan etenemistä. Tämä on syy siihen, että monipuolinen ruokavalio ja riittävän tehokas säännöllinen liikunta auttaa ennalta ehkäisyssä. Paras hoito ummetukseen on ennaltaehkäisy. Monipuolinen ruokavalio, säännöllinen syöminen ja riittävä nesteytys auttavat jo pitkälle. Asiakas joka liikkuu vähän, tarvitsee liikuttamista. Tämä on erityisen tärkeää liikuntavammaisilla asiakkailla. Luo hyvät rutiinit. Tee asiakkaalle vessa-aikataulu. Vessaan mennään aamulla, aina ruokailun jälkeen ja siirtymätilanteissa, vaikka asiakas ei tunnista tarvetta. Pidättäminen ei koskaan ole terveellistä. Kehu tuotoksesta. Opeta hyvä kakka-asento. Jalkapohjat alustalla, lapselle voi ottaa jakkaran jalkojen alle. Tukeutuminen reisiin usein auttaa. Asennon pitää olla riittävän tukeva ja melkein kyykkymäinen, jotta vatsapaine lisääntyy ja avaavat lihakset rentoutuvat. Suoli pääsee silloin suoraksi, jolloin kakka tulee helpommin. Vatsapainetta voi lisätä ähistelemällä. Yksi tärkeä tekijä on ruoan pureskelu. Hiilihydraatteja pilkkovat entsyymit aloittavat työnsä jo syljen sekoittuessa ruokamassaan. Jos asiakkaallasi on ummetusta, varmista että hänellä on tarvittava pureskelutaito ja opeta häntä puremaan ruokaa pidempään. On olemassa ruoka-aineita jotka voivat parantaa suolen toimintaa. Porkkanaraaste, mallasuutteet, mango, luumut soseena ja mehuna, pääryntä, täysjyväviljat, vihannekset ja vesi. Maitoa voi juoda ruokajuomaksi, mutta se ei ole veden korvike. Kun tilanne on paha se aiheuttaa kivuliasta ulostamista, protestointia vessa-asioissa ja psyykkistä stressiä kaikille perheen osapuolille. Silloin kierre on valmis. Perhe tarvitsee ehdottomasti ohjausta ja apua. Pahimmassa tapauksessa ummetuksesta voi seurata painon laskua, veristä ulostetta, kuumeilua ja kalpeutta. Tällöin lääkärikäynti on...
Kuinka kannat kassia niin, että niskasi ei rasitu, hartiat ei jumita ja selkä ei kipeydy

Kuinka kannat kassia niin, että niskasi ei rasitu, hartiat ei jumita ja selkä ei kipeydy

Kuinka kannat kassia niin, että niskasi ei rasitu, hartiat ei jumita ja selkä ei kipeydy Tapahtumia elävästä liikuvan terapeutin elämästä: Olin lopettamassa terapiaa koululla ja oli jo kiire seuraavaan paikkaan. Vettä satoi kaatamalla. Terapialaukku ei suostunut enää sulkeutumaan, kun yritin epätoivoisesti vetää vetskaria kiinni lähtiessäni koululta. Hartia ylös, hihna olalle ja toinen käsi yrittää pitää laukun suuta kiinni. Olkahihna luiskahtelee alas. Lisään kallistuskulmaa, jotta laukku pysyy kasassa. Onnistun vielä avaamaan auton oven yhdellä kädellä. Ruttaan kassin takapenkille ja päätän, että tänään käyn ostamassa järkevämmän terapiakassin. Nämä tekijät ovat tärkeitä, kun valitset uuden kassin: Lastaa tavarat yhden sijasta kahteen kassiin. Jaat taakan molemmille käsille, jolloin asentosi pysyy symmetrisenä ja ryhdikkäänä. Reppu on vaihtoehdoista paras. Sen paino ei saisi olla yli 15% omasta painostasi. Suurempi paino on riskitekijä selkäkivuille ja ryhtimuutoksille (Haselgrove ym. 2008) Muista että laukkusi on melkoinen bakteeripesä: se lojuu koulujen lattioilla, auton penkillä, sitä räpeltää joskus asiakkaat ja sinä. Pese ja desinfioi laukkua säännöllisesti. Satsaa laatuun, valitse kassi jossa on hyvä ja vedenpitävä pohja. Vältä kapeaa olkahihnaa, se hiertää. Hyvässä olkahihnassa on pehmustus ja se on riittävän leveä. Pullea iso kassi estää käsien luonnollisen liikkeen, käsi ja hartia jännittyvät. Painavimmille kamoille valitse vetolaukku, jossa on pyörät alla. Sen tulee sisältää useita taskuja jotta tavarat pysyvät hallitusti paikoillaan. Sovita laukkua ennen ostamista. Silloin varmistat että kassi sopii sinun mittasuhteillesi. Tarkista vanhan laukun säädöt aika-ajoin. Hihnat ovat voineet löystyä käytön myötä ja näin niiden ergonomia on huonontunut. Valitse laukku, joka itsessään on jo kevyt. Vaihtele laukkua ja kantoasentoja. Näin pidät selkäsi kunnossa. Varo kassia kantaessasi: Lysähtänyttä asentoa Leuan työntymistä eteen Vinoa asentoa: paino vain toisella olkapäällä Tämä blogijuttu on juttusarjaamme,...
Kakkajuttu

Kakkajuttu

Kakkajuttu Lapsi oppii yleensä 2 -3 vuotiaana kertomaan, että hänellä on hätä ja pyytämään potalle tai pöntölle. Kakan tuleminen on helpompi tunnistaa kuin tarve pissata. Noin 3 vuotiaana lapsi yleensä pystyy pidättelemään jonkin aikaa. Ummetus alkaa tavallisimmin 2-4 vuotiaana. Yli 90%:lla se on toiminnallista eikä johdu sairaudesta. Ummetus on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Lapset muuttuvat silloin ärtyisiksi ja ruokahaluttomiksi. He nousevat helposti varpailleen, jännittävät pakaroita ja pitävät jalkojaan yhdessä. Vatsa on pullea ja kipeä. Ks. Jalanko 2017   Ummetus voi johtua joko sensoriikan yliherkkyydestä tai aliherkkyydestä. Beaudry-Bellefeuillen (2016) kyselykaavakkeen avulla voidaan helposti tunnistaa kummasta on kyse. Kyseessä on yliherkkyys, jos vastaat kyllä seuraaviin väitteisiin: Lapseni menee piiloon kakatessaan. Lapseni kysyy vaippaa kun haluaa kakata. Lapseni ei halua istua potalla tai pöntöllä kun hän haluaa kakata. Lapseni seuraa aina samoja rituaaleja kun hän tuntee tarvetta kakata. Lapseni on kipua kakatessaan vaikka uloste olisi pehmeää. Lapseni ei suostu kakkaamaan muualla kuin kotona. Lapseni reaktio kakan hajuun on liioteltu. Lapseni ei suostu pyyhkimään tai vastustaa pyyhkimistä kakkauksen jälkeen. Kyseessä on aliherkkyys, jos vastaat kyllä seuraaviin väitteisiin: Lapseni ei tunnista kakkaamisen tarvetta. Lapseni ei huomaa jos on tuhrinut vaatteensa. Paras hoito on ennaltaehkäisy. Yli kahden kuukauden ummetuspulma vaatii asiantuntevaa hoitoa. Tätä hoitoa antavat asiaan perehtyneet terapeutit ja lääkärit. Aiheeseen liittyviä lastenkirjoja: Genechten, G. 2001 Jannen oma potta. Tammi. Pittau & Gervais. Seepralta lorahti pissa. Nemo. Pittau & Gervais. Norsulta pääsi paukku. Nemo. Eija Helminen Fysioterapeutti, ANDT-Bobath, OPT4, SOS-terapeutti Olen tehnyt lasten ja nuorten kuntoutusta vuodesta 1982 lähtien moniammatillisessa työyhteisössä yhdessä lapsiin ja nuoriin erikoistuneiden fysio-, toiminta-, puhe-, ja musiikkiterapeuttien kanssa. Olen kehittänyt Terapeijan moniammatillista työtapaa laadunhallintaa ja vetänyt laatuprojektiamme vuodesta 1996, Työhöni kuuluu perinteinen...

Kireä kielijänne hoituu 5 portaan ohjelmalla

Kireä kielijänne hoituu 5 portaan ohjelmalla Meiltä Syömisklinikalla usein kysytään mitä kireä kielijänne aiheuttaa ja mitä sille voidaan tehdä ennen ja jälkeen leikkaukseen. Tässä on sinulle 5 portainen ohjelma, jota voit käyttää kun kohtaat kiristävältä tuntuvan tai juuri leikatun kielijänteen. Kielijänne on ohut kalvo, joka kulkee suunpohjasta kohti kielen pohjaa ja jatkaa siitä kielen ympäri. Sen tehtävänä on liittää kudoksia toisiinsa, mahdollistaa kudosten välinen liike, välittää kuormitusta joustavasti ja säilyttää perusjännitystä lihaksen rentoutuessa sekä auttaa kudoksia palaamaan liikkeestä normaalin muotoonsa. Joskus kielijänne voi kiristää liikaa. Silloin se voi haitata vauvan kykyä imeä. Kielijänteellä on mahdollisesti myös yhteyksiä artikulaatioon ja nielemismalliin, mutta kireä kielijänne ei aina aiheuta ongelmia. Siksi sen diagnosointi ja sen operointi eli leikkaaminen herättää vielä kysymyksiä ammattilaisten keskuudessa. Kireä kielijänne hoidetaan Syömisklinikalla 5 portaan mallilla Me käytämme Syömisklinikalla kielijänteen käsittelyyn 5 portaista mallia: Esivalmistellaan kaulan, pään ja kasvojen alue. Tämä tehdään siksi, että kireä kielijänne usein aiheuttaa pään eteentyöntymistä ja alaleuan vetäytymistä. Varmistetaan kaulan, pään ja kasvojen alueen pehmytkudoksen liikkuvuus. Kielijänteen kireys voi aiheuttaa epätasapainon joka rajoittaa kudoksen liikkuvutta. Tämä muuttaa lihasten toimintaa. Hierotaan suun pohja. Elastinen suunpohja voi kompensoida lyhyttä kielijännettä. Silloin suunpohja joustaa kielijänteen mukana ja ongelmat mahdollisesti pienevät tai häviävät. Venytykset. Venytykset tehdään siksi, että kielen liikerata pysyy yllä ja se voi jopa lisääntyä. Arven käsittely. Arpikudos voi muodostaa kiinnikkeitä kudosten välille. Se ei ole yhtä venyvää kuin alkuperäinen kudos. Siksi arven käsittely ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana on äärimmäisen tärkeää, jotta jänne ei lähde kuroutumaan takaisin kiinni. Näitä portaita voidaan käyttää ennen ja jälkeen leikkauksen. Esivalmistelevat ja venyttävät ohjeet voivat parantaa tilannetta jo ennen leikkausta. Näitä ohjeita käytetään myös leikkauksen jälkeen. Jos kuukauden aktiivisen hoitamisen jälkeen tulos...
CP-vammaisen asiakkaan kuntosaliharjoittelu on turvallista ja tehokasta

CP-vammaisen asiakkaan kuntosaliharjoittelu on turvallista ja tehokasta

CP-vammaisen asiakkaan kuntosaliharjoittelu on turvallista ja tehokasta Cp-vammaiset ihmiset voivat käyttää jopa 76-99% ajastaan olemalla paikallaan.  GMFCS tasoilla 1-3 kevyen fyysisen aktiviteetin määrä on vain 18% ajasta. Kuntosaliharjoittelu on helppo tapa lisätä liikuntaa ja Cp-vammaiset asiakkaat voivat harjoitella kuntosalilla turvallisesti. Satunnaistettujen vertailukokeiden mukaan cardioharjoittelussa on vain pieni riski loukkaantumiseen. Näissä tutkimuksissa osallistujat harjoittelivat 2-4 kertaa viikossa 20 minuuttia kerrallaan. Tehokkuus vaihteli 60-75% maksimista. Kolmessa tutkimuksissa nähtiin, että hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys parani. Muissa tutkimuksissa huomattiin että asiakkaiden hapenottokyky parani. Cp-vammaisen asiakkaan harjoittelutiheys kuntosalilla on suhteellinen sama kuin tavallisesti. 2-3 viikossa 60-95% teholla vähintään 20 minuuttia kerrallaan 8 viikkoa peräkkäin jos harjoitellaan 3 kertaa viikossa, ja 16 viikkoa jos harjoitellaan 2 kertaa viikossa. Lihaskuntoa suositellaan harjoiteltavan 1-4 kierrosta 6-15 toistoa kerrallaan. Tutustumisjakson jälkeen asiakkaat voivat ryhtyä tekemään moninivel-harjoituksia, kuten askelluksia tasolle tai kyykkyä. Kun lihaskunto paranee, toistoja ja sarjamääriä lisätään nousujohteisesti. Harjoittelun täytyy kestää vähintään 12-16 viikkoa, jotta tulokset näkyvät. Harjoittelutulokset hiipuvat kuitenkin myös pian joten harjoittelu on elämänikäinen prosessi. Terapeijassa toimii Kelan kustantamia lasten ja nuorten kuntosaliryhmiä ja uusia aloitetaan kysynnän mukaan. Lähde: Verschueren, O., Peterson, M.D, & Hurvitz, E.A. (2016). Exercise and physical activity recommendations for people with cerebral palsy. Dev Med Child Neurology. 58, 798-808 doi: 10.1111/dmcn.13053 Eija Helminen Lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen on lasten fysioterapian erikoisasiantuntija ja Terapiakeskus Terapeijan johtaja. Eija kouluttaa aktiviisesti toisia terapeutteja ja on kouluttajana CP kuntoutuksen keskeiset elementit montiammatillisesti viitekehyksenä ICF...
Näin puet lapsen kengät jalkaan oikein

Näin puet lapsen kengät jalkaan oikein

Näin puet lapsen kengät jalkaan oikein Puet lapsen kengän jalkaan, ja juuri kun luulet että kenkä on jalassa, hups. Yhtäkkiä jalka pyörähtää ja kenkä tippuu pois. Asia mitä usea kengän pukija ei tiedä on se, että jalalle voi tehdä pienen esivalmistelun ennen pukemista. Ennen kengän pukemista voit venyttää varpaita rauhallisesti leveällä otteella ylöspäin. Venytys auttaa jalkaa oikeanlaiseen asentoon ja kantapää osuu helpommin kengän pohjaan. Tässä vielä askel askeleelta ohjeet miten puet lapsen kengät oikein jalkaan: 1. Ennen kenkien pukemista avaa kenkää riittävästi. 2. Venytä varpaita rauhallisesti leveällä otteella ylöspäin. Näin varmistat että lapsi saa harjoitella tasapainon ylläpitämistä kengät jalassa sillä kippuravarpailla ei tätä voi tehdä. 3. Sujauta jalka ripeästi kenkään. Voit käyttää apuna kenkälusikkaa tai kengän takana olevaa vetolenkkiä. 4. Varmista että kantapää menee tiiviisti paikoilleen. Kokeile käsin että kantapää on ihan pohjassa. Kun kantapää on oikeassa paikassa, paino jakautuu tasaisesti lapsen jalalle.   Kun valitset kengät lapselle: Valitse kengät jotka tukevat kantapään paikalleen. Varmista että kengän pohja sallii varvastyönnön. Voit kokeilla sen taittamalla kenkää niin, että päkiä pysyy lattialla ja nostat kengän kantaa. Kengän kärkeen tulee jäädä 1-1,5 cm vapaata tilaa. Näin jalka saa painua vähän alaspäin jolloin varpailla on tilaa pidentyä. Eija Helminen Lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen on lasten fysioterapian erikoisasiantuntija ja Terapiakeskus Terapeijan johtaja. Eija kouluttaa aktiviisesti toisia terapeutteja ja on kouluttajana CP kuntoutuksen keskeiset elementit montiammatillisesti viitekehyksenä ICF koulutuksessa. Tutustu koulutukseen...