Olemme osa Coronariaa
Työt alkoivat, ääni häviää – mistä on kyse?

Työt alkoivat, ääni häviää – mistä on kyse?

Työt alkoivat, ääni häviää – mistä on kyse? Suurin osa pitkäaikaisista äänen ongelmista johtuu ympäristötekijöistä. Ääntä kuormittavia ympäristötekijöitä ovat esimerkiksi (sisä)ilmanlaatu ja meluisa ympäristö. Tyypillisiä äänen ongelmia ovat äänen käheys, äänen väsyminen ja äänen katoaminen. Käheä ääni ja äänenkäyttöympäristö Äänen käheys johtuu siitä, että äänihuulet eivät pääse värähtelemään normaalisti, ja ilma pääsee karkaamaan äänihuulten välistä äänihuulisulun aikana. Äänihuulten limakalvot voivat olla turvoksissa, jolloin äänihuuliin jää rako äännön aikana. Äänihuuliin voi myös rasituksessa muodostua kudosmuutoksia, kuten kyhmyt tai polyyppi, jolloin ne estävät normaalin äänihuulisulun. Ikääntyessä äänihuulet menettävät kimmoisuuttaan ja muuttuvat ohuemmiksi, jolloin äänihuulisulku voi jäädä vajaaksi, mikä kuullaan käheytenä. Äänihuulten turvotus voi johtua infektiosta, jolloin käheys on ohimenevää ja paranee äänilevolla. Myös refluksi voi vaikuttaa ääneen, kun mahalaukusta nousevat hapot ärsyttävät kurkunpään kudoksia. Pitkäaikainen äänen käheytyminen voi johtua liian suuresta äänirasituksesta. Monessa työssä joutuu nykyään puhumaan paljon. Äänenkäyttöympäristö voi olla äänen kannalta haastava – esimerkiksi suuressa tilassa puhuminen ja taustamelussa puhuminen vaatii kuuluvaa äänenkäyttöä, mikä pitkään jatkuessaan rasittaa äänihuulia. Siksi on suositeltavaa käyttää äänenvahvistinta. Hyvä ilmanlaatu on merkittävä ääniterveyden kannalta. Kuiva huoneilma voi aiheuttaa limakalvojen kuivumista, jolloin äänihuulten limakalvo ei pääse värähtelemään kunnolla. Pöly ja hengitysilman epäpuhtaudet, kuten tupakansavu, mikrobit, bakteerit ja pienhiukkaset voivat saada limakalvon turpoamaan, ja ääni käheytyy tai häviää kokonaan. Suomessa 600 000 – 800 000 altistuu päivittäin homeesta aiheutuville sisäilman epäpuhtauksille. Homeelle altistutaan niin työpaikoilla, julkisissa rakennuksissa, kouluissa, päiväkodeissa kuin kotonakin. Suomessa rakennuskannasta valtaosa on tullut peruskorjausikään ja korjausvelan määrä on arviolta 30 – 50 miljardia euroa. Korjauksiin investointi on riittämätöntä, jolloin rakennuskanta rapistuu ja korjausvelka kasvaa. Homeesta aiheutuvien terveyhaittojen tunnistaminen ja hoito on puutteellista, koska ei ole luotettavaa lääketieteellistä diagnostista menetelmää, jolla voitaisiin todeta syysuhde...