Olemme osa Coronariaa
Osa 3. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Osa 3. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Tasapainoilun harjoittelu on pyöräilemään oppimisessa se haastavin, mutta myös palkitsevin osa. Tasapainon ylläpitämistä voi harjoitella erikseen potkupyörällä tai voi siirtyä suoraan harjoittelemaan polkemista ilman apupyöriä. Potkupyörän etu on siinä, että lapsi voi keskittyä vain tasapainon ylläpitämiseen (ja ohjaamiseen) jarruttamisen tapahtuessa laittamalla jalat maahan. Potkupyörän satula on hyvä säätää niin, että lapsi saa helposti molemmat jalkapohjat kokonaan maahan paikallaan seistessään. Näin hän pystyy helposti jarruttamaan sekä potkuttelemaan eteenpäin ikään kuin juoksisi pyörällä istuen. Alussa tasapainon löytymistä voi ohjata tukevalla otteella pitämällä kiinni takista lapaluiden välistä. Tällä tavalla lapsi tuntee, minne painoa tulisi siirtää. Toinen vaihtoehto on ohjata satulan alta, mutta tällöin lapsi tuntee vain pyörän kallistumisen (mikä voi olla pelottavaa). Kaupasta löytyy helpommin 12” potkupyöriä, vaikka myös 16” on saatavilla. Jos potkupyörän löytyminen on haastavaa, voi helposti ja edullisesti tehdä sellaisen itse hankkimalla käytetyn 16” pyörän, josta irrotetaan polkimet, kamat ja keskiö kokonaan. Tämä helpottaa pidemmänkin lapsen harjoittelua. Myöhemmin polkimet voi asentaa takaisin. Kun siirrytään harjoittelemaan tasapainon ylläpitämistä, on se sitten potkupyörällä tai polkien, kannattaa se tehdä rauhallisessa ja turvallisessa paikassa. Ensimmäiseksi harjoitteluhetkeksi kannattaa valita hetki, jolloin sekä lapsi että aikuinen ovat hyvällä mielellä. Mukaan voi varata juotavaa ja evästä, koska molemmille tulee varmasti hiki. Aikuinen kävelee alussa vieressä varmistaen lapsen tasapainoilun, jolloin lapselle jää turvallinen kokemus ”hei tältä se tuntuu”. Vauhtia tulee olla niin paljon, että pyörä ei kaadu. Pelkkää vauhdin sietämistä pitää välillä harjoitella. Jos lapsi herkemmin kallistuu toiselle puolelle, esim. puolieron takia, on aikuisen parempi olla sillä puolella, minne lapsi EI muuten tuo painoa. Vaihtoehtoisesti voidaan harjoitella hetken niin, että apupyörä otetaan pois vahvemmalta puolelta, mutta jätetään vielä haastavammalle puolelle. Näin lapsi kokee tarvetta harjoitella painon siirtämistä...
Osa 2. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Osa 2. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Kun polkeminen sujuu niin hyvin, että siihen ei enää tarvitse keskittyä, on aika siirtyä harjoittelemaan ensin ohjaamisen ja sen jälkeen jarruttamisen taitoa. Lapsen täyttyy nyt harjaantua jakamaan tarkkaavuuttaan polkemisen ja ohjaamisen välillä. Ohjaamista voi harjoitella pihassa olevien luonnollisten esteiden ympäri, pihateitä pitkin, mutta myös ihan sitä varten tehdyillä yksinkertaisilla radoilla. Voit ämpäreillä/kaartioilla/keiloilla merkata neliön, kolmion tai ympyrän ja pyytää lasta ajamaan niiden merkkaamaa reittiä, ensin etäällä merkeistä ja vähitellen mahdollisimman lähellä niitä. Näin ajoreitit vaativat yhä tarkempaa ohjausta ja tiukempia mutkia. Aikuisen vastuulla on kuitenkin aina etukäteen yrittää arvioida, että mutkista ei tule niin tiukkoja, että pyörä voisi niissä kaatua. Suoraan ajamista, ilman jatkuvia ohjaamisen korjausliikkeitä, voi harjoitella ämpäreistä tehdyssä kujassa (jota voi kaventaa taidon karttuessa). Voit myös tehdä ämpäreistä/kaartioista portin, jonka läpi tulee ajaa eri suunnista (porttiakin voi vähitellen kaventaa). Vaikeusastetta voi lisätä keksimällä kirjaimia, joiden muotoja voi ajaa esim. S, U, O, N, I, P, D, L, M jne. Tässä voit merkata kääntämisen kohdan kaartiolla ja alussa voit piirtää reitin hiekkaan, asfaltille katuliidulla, tai merkata reitti esim. twisti-kuminauhalla. Jarruttamista täytyy harjoitella käskystä=hätäjarrutus, jolloin harjoitellaan taakse polkemista mahdollisimman vahvasti. Tämä vaatii alussa aikuisen polvesta ohjaamista ”näin vahvasti polkaiset taaksepäin”. Tätä on hyvä harjoitella pihassa, kun minä huudan ”stop” sinä jarrutat heti. Ennakoivaa jarruttamista voi harjoitella niin, että lapselle annetaan tehtäväksi pysähtyä kahdesta ämpäristä tehdyn portin väliin tai ensin hän ajaa kaartioin merkatun kapean kujan läpi ja pysähtyy sitten erikseen merkattujen kartioiden väliin. Kun lapsi on valmis siirtymään kävelytielle harjoittelemaan, tätä sitä voi harjoitella luonnollisten esteiden kohdalla; ”pysähdy seuraavan liikennemerkin/ portin/suojatien kohdalla. Lapsen turvallisuudelle on ehdottoman tärkeätä, että hän alussa oppii täysin pysähtymään ennen suojatietä ja mieluusti taluttaa pyörän...
Osa 1. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Osa 1. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Ilman apupyöriä pyöräily on oikeastaan niin vaativa kokonaisuus monenlaisia taitoja, että sen oppiminen on oikeastaan pieni ihme. Ei siis ole kummallista, että moni lapsi ja perhe kaipaavat ohjausta ja ideoita sen taidon opetteluun. Tässä blogissa jaan nyt niitä ideoita ja kokemuksia, joita voi näyttämättä ohjata. Pyöräily koostuu useammasta isosta kokonaisuudesta; pitää oppia polkemaan tasaisesti, pitää oppia ohjaamaan, jarruttamaan sekä ennakoivasti että hätäjarruttamaan ja lisäksi ylläpitämään tasapainoa potkupyörällä/ilman apupyöriä ajaessa. Apupyörillä on hyvä harjoitella sekä tasaista polkemista, ohjaamista ja jarruttamista. Apupyörien poiston jälkeen tarvitsee siis ”vain” oppia tasapainoilemaan. Tasapainoilun voi toki oppia myös potkupyörällä ajaessa, jonka kanssa oppii myös ohjaamaan. Jarruttamisen ja polkemisen oppiminen vaatii kuitenkin polkimet. Polkemisen oppiminen tapahtuu parhaiten tyhjällä, tasaisella, asfalttipintaisella kentällä/pihalla, jossa ei alussa tarvitse pohtia kuin jalkoja. Tahdin laskeminen; yksi-kaksi tai oikea-vasen auttaa usein. Toisten lasten on vaikeampi oppia polkemaan toisella jalalla, jolloin aikuinen voi sanallistaa juuri sen sekunnin, jolloin sillä jalalla pitäisi alkaa polkea. Vaikeinta on usein hetki, jolloin esim. oikean kuuluu lopettaa ja vasemman aloittaa. Aikuinen voi myös avustaa polkemista painamalla lapsen polvesta kohtisuoraa poljinta kohti; toiselta puolelta tai vuorotellen. On tehokkaampaa antaa lapselle palautetta oman kehon kautta ”hei näin vahvasti ja tähän suuntaan” pitää polkea sen sijasta, että työntää työntökahvasta. Työntökahvan käyttö ei ole pahasta, mutta se ei tue itsenäisen polkemisen oppimista, joskin keventää tarvittavaa voimantuottoa. Tällekin on välillä paikkansa esim. kun lapsi harjoittelee ylämäessä polkemista ja voima ei vielä ihan riitä. Jos voima tai motivaatio ei heti riitä tasaisella polkemiseen, voi kokeilla lievästi viettävää pintaa. Näin tarvitaan vähemmän voimaa itse polkemiseen, mutta pyörä ei kuitenkaan liiku polkematta. Jos jalka ei oikein halua pysyä polkimella voi leveästä kuminauhasta pujottaa lenksun polkimiin, jonka...