Olemme osa Coronariaa

Mitkä ovat 3 tärkeintä johtolankaa yhteisön ohjaamiseen?

Kirjoittaja toimintaterapeutti Katja Koski Yliopistosta valmistuttuani aloitin puheterapeuttina Kehitysvammaliiton Tikoteekissä ja pian myös ammatinharjoittajana Terapeijassa. Kirkasotsaisena nuorena puheterapeuttina oletin tietysti, että jos minä (asiantuntija ;P ) sanon jotain mitä pitäisi tehdä, tottakai asiakkaan lähiympäristö tottelee ohjeitani. Kuinka väärässä olinkaan! Pian ymmärsin, että asia ei ole lainkaan näin. Muistan erityisesti yhden lapsen, jonka lähiympäristön kanssa olimme sopineet, että ruokailutilanteessa lapselle ei kaadeta vettä jotta lapsi saisi mahdollisuuden pyytää sitä joko eleellä, kuvalla tai viittomalla. Joka kerta kun tapasin lapsen, minun täytyi erikseen huomauttaa lähi-ihmisille, että älkää kaatako vettä lasiin. Koko terapiajakson aikana he eivät harjoitelleet yhdessä asettamaamme tavoitetta, kuin vain silloin kun minä olin paikalla siitä huomauttamassa. Tämä kokemus jätti minut hyvin hämmentyneeksi siitä, mitä oikeastaan minun pitäisi tehdä, jotta lähiympäristö toimisi niinkuin minä toivoin heidän tekevän. Erään erityisen epäonnisen terapiakerran jälkeen olin täysin voimaton. Tuntui täysin turhalta jatkaa enää eteenpäin ja tunsin itseni täysin epäonnistuneeksi. Yliopistokoulutuksessa meille ei oltu puhuttu juurikaan lähi-ihmisten ohjaamisesta tai annettu työkaluja siihen miten auttaa yhteisöjä. Yliopistolta olin kuitenkin oppinut, että voin etsiä tietoa asiasta ja ymmärtää sitä paremmin. Tutkittuani hetken suomalaista koulutustarjontaa huomasin, että valmiita koulutuksia ei tästä aiheesta ollut olemassa. Kehitysvammaliiton Tikoteekissä oli juuri silloin meneillään OIVA-hanke, jonka aineistoa minulle tarjottiin väitöskirjan materiaaliksi, koska olin ilmaissut että olisin kiinnostunut väitöskirjan tekemisestä. Heti OIVA-hankkeeseen tutustuttuani tajusin, että tässä on juuri se materiaali mitä minun kannattaa tutkia, jotta voin ymmärtää paremmin yhteisön ohjaamista. Viime syksynä seitsemän vuoden väitöskirjaprosessini tuli päätökseen. Tässä tekstissäni haluan jakaa teille 3 pääkohtaa, jotka ymmärsin väitöskirjani myötä. Nämä pääkohdat tulen käymään yksityiskohtaisemmin toukokuun alussa pidettävässä koulutuksessaniyhteisön ohjauksesta. Tässä koulutuksessa tulen antamaan myös materiaalia ja kysymyspatteristoja, joiden avulla yhteisön ohjausta on helppo tehdä. 1. Lähi-ihmiset ovat osa...

Äännekoulun blogissa uusi juttusarja

Kirjoittaja toimintaterapeutti Katja Koski Äännekoulun blogissa on alkanut juttusarja leuan, huulion ja kielen hallinnasta puheessa. Tule mukaan lukemaan! Kirjoittana Oral Placement Therapy Taso 4 terapeutti, FT Katja Koski....

Lilli 4,5v oppi ärrän Äännekoulun avulla!

Kirjoittaja toimintaterapeutti Katja Koski Lilli 4,5v ei osannut vielä viime syksynä ärrää. Ahkeran harjoittelun avulla tämä Äännekoulun oppilas on löytänyt nyt ärrän! Lue lisää Lillin matkasta Äännekoulun...

Nokkamuki – hyvä idea? Mietitäänpä vielä!

Kirjoittaja puheterapeutti Katja Koski Tästä artikkelista on kirjoitettu uudistettu,  kattavampi ja lähdeviitteitä sisältävä juttu. Jos haluat kattavamman kuvan nokkamukin vaaroista, lue tämä juttu : Nokkamukin haitat: lue miten nokkamuki estää vauvasi nielemistaitojen kehittymistä Ensin lapsi syö rintaa, tai pulloa. Tai molempia. Yhteiseen ruokapöytään siirtyessä pullokin tuntuu jotenkin vauvamaiselta ja vanhemmat ryhtyvät katselemaan lähimarketin hyllyjä, että milläs se lapsi sen maitonsa nyt joisi. No NOKKAMUKILLA! Loistava keksintö, vähän niinku tuttipullo mutta ei kuitenkaan, sopii ”vauvan vauhdikkaaseen elämään” niinkuin muistaakseni yhdessä mainostekstissä luki. Ei läisky, vauva voi itse opetella juomaan ja vanhempi voi vaan olla ylpeä. Nokkamuki hyvät ja huonot puolet Hyvät puolet: + Sopii vauvan vauhdikkaaseen elämään Huonot puolet: – Nokkamuki ei edistä vauvan syömistaitoja, se itseasiassa haittaa niitä. Nokkamukissa vauva laittaa kielensä nokan alle kupiksi ja työntää sitä eteenpäin. Vauva myös usein puree nokkaan kiinni. Tällä tavalla vauvalle ei ala kehittyä kielen taaksepäin vetäytymistä sekä sivuttaisliikettä, joka on aikuismaisen syömisen perusedellytys. Lisäksi nielaiseminen tapahtuu usein niin, että kieli työntyy eteenpäin, eikä vetäydy taaksepäin. Tämä on väärä nielaisumalli. Oikeassa aikuismaisessa nielemismallissa kielenkärki nousee ylös ylähampaiden taakse ja painautuu sinne tiukasti. Nokkamukin nokka estää tämän ylösnousemisen. Lisää nokkamukin ja nielemisen yhteydestä voit lukea tästä artikkelista. – Nokkamukin käyttö voi johtaa pahimmillaan avopurentaan ja kivuliaisiin oikomishoitoihin Jos lapsi oppii nielaisemaan vain niin, että kieli työntyy eteenpäin, jokaisella nielaisulla kieli painaa hampaita eteenpäin. Tätä kutsutaan tursotukseksi. Tämä johtaa pahimmillaan avopurentaan, ja kivuliaisiin oikomishoitoihin, jotka eivät itseasiassa korjaa tilannetta sillä oikeaa syytä (eli kielen eteenpäin työntymistä nielaistessa) ei ole korjattu. Nokkamukista lapsi yleensä valuttaa juomaa suuhun. Samalla kieli työntyy nokan reikiä vasten jotta juomaa ei tule liian nopeasti. Tämä on juuri se kielen eteenpäintyöntyminen...

Äännekoulun blogissa uusi sunnuntain suujumppa!

Kirjoittaja toimintaterapeutti Katja Koski Äännekoulun blogissa on uusi videoitu sunnutain suujumppa. Suujumppa on suunniteltu erityisesti r-äänteen harjoitteluun. Ei muuta kuin ärrät pärisemään! Sunnuntain suujumppaa pääset katsomaan tästä...