Olemme osa Coronariaa
Vatsan kiinteytys raskauden jälkeen, mitä kannattaa oikeasti tehdä?

Vatsan kiinteytys raskauden jälkeen, mitä kannattaa oikeasti tehdä?

Vatsan kiinteytys raskauden jälkeen, mitä kannattaa oikeasti tehdä? Vatsan kiinteytys raskauden jälkeen voi onnistua hyvin myös vaikka raskaus olisi päättynyt jo aikoja sitten. Luettuasi tämän artikkelin tiedät miten harjoittelet lantionpohjan lihaksia jotta vatsa kiinteytyy ja keskivartalon hallinta paranee. Juuri synnyttäneen naisen vatsa pömpöttää, koska lantionpohjan lihakset ovat löystyneet ja vatsalihakset ovat kaukana toisistansa, eli erkaantuneet. Erkauma palautuu ensimmäisen kahden kuukauden sisällä synnytyksestä, mutta se voi jäädä pysyväksi tilaksi. Lantionpohjan lihakset saadaan kiinteäksi treenillä. Erkaumaan tarvitaan omat harjoitteet, jotta se saadaan kuntoutettua. Vatsan kiinteytys raskauden jälkeen onnistuu näillä tärkeimmillä vinkeilläni: 1. Opettele sekä jännittämään että rentouttamaan lihakset. Ensin opettelemme tunnistamaan missä lantionpohjan lihakset ovat. Sen jälkeen voit ryhtyä harjoittelemaan niiden käyttöä. Jos et tunnista lihaksia, et ole vielä valmis tekemään harjoituksia. Ultraäänen avulla näet heti toimiiko lihaksesi vai ei. 2. Jännitä lihaksia puristamalla ja nostamalla jotta jännitys tulee oikeaan suuntaan. Älä työnnä lantionopohjaa alaspäin vaan jännitä lihaksia puristamalla ja nostamalla. Näin jännitys suuntautuu oikeaan paikkaan ja oikealla lailla. 3. Älä jännitä ympäröiviä lihaksia kuten pakaroita tai reisilihaksia. Jos et ole...
Hypotonia ja imettäminen

Hypotonia ja imettäminen

Hypotonia ja imettäminen Mitä Hypotonia on? Kaikilla meillä on lihaksissa luontainen ja vaihteleva lihasjänteys eli tonus. Jännittyneenä korkea, jähmeämpi ja rentona matala, pehmeämpi. Pehmeä lihasjänteys voi näkyä koko kehossa tai vain osassa sitä. Pikkuvauvoilla pehmeys/ hypotoniaa esiintyy usein koko vartalossa. Hypotonia näkyy laajoina liikeratoina ja nivelten elastisuutena. Hypotonia on yleisin vastasyntyneillä ja nuorilla lapsilla havaittu poikkeavuus. Noin puolessa tapauksista hypotonia on hyvänlaatuinen ja muissa tapauksissa syyt voivat olla aivoperäisiä tai selkäydinperäisiä. Hypotoniset lapset pyrkivät ottamaan mahdollisimman laajan tukipinnan ja fiksoivat ( lukitsevat) asennon tarvittaessa. Painovoimaa vasten tehtävät liikkeet ovat haasteellisia. Lapsen asennot muotoutuvat painovoiman vaikutuksesta niin matalalle kuin nivelsiteet antavat periksi. Edellä mainitut tekijät vaikeuttavat lapsen aktiivista liikkumista. Miltä hypotonisen lapsen asento näyttää? Selinmakuulla ollessa pää tulee keskilinjaan, mutta lapsi ei jaksa pitää sitä siinä kauan. Lapsi vie kädet keskilinjaan ja sormet suuhun, mutta liikkeen laatu ei ole hyvä. Lapselle on työlästä nostaa käsiä kurkotteluun. Jalat ovat leveässä haara-asennossa. Vaikka vartalo on hypotoninen, käsissä ja jalkaterissä liikkeet ovat eriytyneet ja hyvät, koska distaaliset eli kärkiosien liikkeet eivät vaadi paljon...
Työergonomiaa terapeuteille: Säästä selkää, säädä penkki

Työergonomiaa terapeuteille: Säästä selkää, säädä penkki

Syksy on saapunut jälleen. Ja mitä sen mukana tulee? No ainakin meillä ammatinharjoittajilla *autossa istuminen*.Haluamme siis tällä kirjeellä muistuttaa teitä rakkaita lukijoita hyvästä ergonomiasta autoillessa.Tässä siis seitsemän vinkkiä hyvään asentoon autoillessa:1) Säädä istuimen etäisyys oikeaksiIstu penkin perälle, pakarat kiinni selkänojaan. 2) Katso että yllät ohjauspyöräänOlkapäät rentona penkissä, kyynärpäät pienessä koukussa rattiin.3) Ole tarpeeksi ylhäälläSäädä istuin ylös, jotta näkökenttäsi on laaja.4) Kallista penkkiJalkojen tulee ylettyä kevyesti painamaan polkimet pohjaan.5) Istuin ylettyy polvitaipeeseen astiIstuinsyvyyden tulee olla riittävän pitkä.6) Ristiselän tukiAlaselkä tulee olla tuettuna luonnolliselle kaarelle. Penkeissä on yleensä säätömahdollisuus tähän. Etsi se autostasi. 7) Aseta niskatuki oikein Niskatuen yläreuna on oltava päälaen tasolla. Lähde: Recaro, Grafiikka: Mikko Pitkänen Haluatko lisää vinkkejä terapeutin elämään suoraan sähköpostiisi kerran viikossa? Kurkkaa viikkokirjeemme täältä!...

Kireä kielijänne hoituu 5 portaan ohjelmalla

Kireä kielijänne hoituu 5 portaan ohjelmalla Meiltä Syömisklinikalla usein kysytään mitä kireä kielijänne aiheuttaa ja mitä sille voidaan tehdä ennen ja jälkeen leikkaukseen. Tässä on sinulle 5 portainen ohjelma, jota voit käyttää kun kohtaat kiristävältä tuntuvan tai juuri leikatun kielijänteen. Kielijänne on ohut kalvo, joka kulkee suunpohjasta kohti kielen pohjaa ja jatkaa siitä kielen ympäri. Sen tehtävänä on liittää kudoksia toisiinsa, mahdollistaa kudosten välinen liike, välittää kuormitusta joustavasti ja säilyttää perusjännitystä lihaksen rentoutuessa sekä auttaa kudoksia palaamaan liikkeestä normaalin muotoonsa. Joskus kielijänne voi kiristää liikaa. Silloin se voi haitata vauvan kykyä imeä. Kielijänteellä on mahdollisesti myös yhteyksiä artikulaatioon ja nielemismalliin, mutta kireä kielijänne ei aina aiheuta ongelmia. Siksi sen diagnosointi ja sen operointi eli leikkaaminen herättää vielä kysymyksiä ammattilaisten keskuudessa. Kireä kielijänne hoidetaan Syömisklinikalla 5 portaan mallilla Me käytämme Syömisklinikalla kielijänteen käsittelyyn 5 portaista mallia: Esivalmistellaan kaulan, pään ja kasvojen alue. Tämä tehdään siksi, että kireä kielijänne usein aiheuttaa pään eteentyöntymistä ja alaleuan vetäytymistä. Varmistetaan kaulan, pään ja kasvojen alueen pehmytkudoksen liikkuvuus. Kielijänteen kireys voi aiheuttaa epätasapainon joka rajoittaa...
CP-vammaisen asiakkaan kuntosaliharjoittelu on turvallista ja tehokasta

CP-vammaisen asiakkaan kuntosaliharjoittelu on turvallista ja tehokasta

CP-vammaisen asiakkaan kuntosaliharjoittelu on turvallista ja tehokasta Cp-vammaiset ihmiset voivat käyttää jopa 76-99% ajastaan olemalla paikallaan.  GMFCS tasoilla 1-3 kevyen fyysisen aktiviteetin määrä on vain 18% ajasta. Kuntosaliharjoittelu on helppo tapa lisätä liikuntaa ja Cp-vammaiset asiakkaat voivat harjoitella kuntosalilla turvallisesti. Satunnaistettujen vertailukokeiden mukaan cardioharjoittelussa on vain pieni riski loukkaantumiseen. Näissä tutkimuksissa osallistujat harjoittelivat 2-4 kertaa viikossa 20 minuuttia kerrallaan. Tehokkuus vaihteli 60-75% maksimista. Kolmessa tutkimuksissa nähtiin, että hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys parani. Muissa tutkimuksissa huomattiin että asiakkaiden hapenottokyky parani. Cp-vammaisen asiakkaan harjoittelutiheys kuntosalilla on suhteellinen sama kuin tavallisesti. 2-3 viikossa 60-95% teholla vähintään 20 minuuttia kerrallaan 8 viikkoa peräkkäin jos harjoitellaan 3 kertaa viikossa, ja 16 viikkoa jos harjoitellaan 2 kertaa viikossa. Lihaskuntoa suositellaan harjoiteltavan 1-4 kierrosta 6-15 toistoa kerrallaan. Tutustumisjakson jälkeen asiakkaat voivat ryhtyä tekemään moninivel-harjoituksia, kuten askelluksia tasolle tai kyykkyä. Kun lihaskunto paranee, toistoja ja sarjamääriä lisätään nousujohteisesti. Harjoittelun täytyy kestää vähintään 12-16 viikkoa, jotta tulokset näkyvät. Harjoittelutulokset hiipuvat kuitenkin myös pian joten harjoittelu on elämänikäinen prosessi. Terapeijassa toimii Kelan kustantamia lasten ja nuorten kuntosaliryhmiä ja uusia aloitetaan kysynnän...

Äännekoulun blogissa uusi juttu nettiterapiasta

Nettiterapia on yksi etäterapiamuoto. Äännekoulussa nettiterapiaa on kokeiltu äännevirheiden  kuntoutukseen hyvin tuloksin. Äännekoulun puheterapeutti Katja Koski on kirjoittanut Äännekoulun blogiin jutun nettiterapiasta. Käy lukemassa juttu tästä. Nettiterapia sopii hyvin äännevirheiden kuntoutukseen – https://aannekoulu.fi/blogi/nettiterapia-puheterapiassa/  ...
Näin puet lapsen kengät jalkaan oikein

Näin puet lapsen kengät jalkaan oikein

Näin puet lapsen kengät jalkaan oikein Puet lapsen kengän jalkaan, ja juuri kun luulet että kenkä on jalassa, hups. Yhtäkkiä jalka pyörähtää ja kenkä tippuu pois. Asia mitä usea kengän pukija ei tiedä on se, että jalalle voi tehdä pienen esivalmistelun ennen pukemista. Ennen kengän pukemista voit venyttää varpaita rauhallisesti leveällä otteella ylöspäin. Venytys auttaa jalkaa oikeanlaiseen asentoon ja kantapää osuu helpommin kengän pohjaan. Tässä vielä askel askeleelta ohjeet miten puet lapsen kengät oikein jalkaan: 1. Ennen kenkien pukemista avaa kenkää riittävästi. 2. Venytä varpaita rauhallisesti leveällä otteella ylöspäin. Näin varmistat että lapsi saa harjoitella tasapainon ylläpitämistä kengät jalassa sillä kippuravarpailla ei tätä voi tehdä. 3. Sujauta jalka ripeästi kenkään. Voit käyttää apuna kenkälusikkaa tai kengän takana olevaa vetolenkkiä. 4. Varmista että kantapää menee tiiviisti paikoilleen. Kokeile käsin että kantapää on ihan pohjassa. Kun kantapää on oikeassa paikassa, paino jakautuu tasaisesti lapsen jalalle.   Kun valitset kengät lapselle: Valitse kengät jotka tukevat kantapään paikalleen. Varmista että kengän pohja sallii varvastyönnön. Voit kokeilla sen taittamalla kenkää niin, että päkiä pysyy lattialla ja...