Olemme osa Coronariaa

Vuorovaikutusryhmä

Terapeijan Lasten Ryhmäkuntoutusmalli ”TLR” on sovellettu Webster-Strattonin ”Incredible Years” (Ihmeelliset vuodet) menetelmästä. Tämä menetelmä on laadittu mm. niille lapsille, joilla on pulmia sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ikätovereiden kanssa. Moni ryhmään tulevista lapsista on aiemmin ollut yksilöterapiassa, mutta se ei ole ryhmään pääsyn edellytys. Ryhmän ohjaajina toimivat ”Incredible Years”- koulutuksen käyneet puhe- ja toimintaterapeutti. Ryhmäkertoja toteutetaan 10x syksyllä ja 10x keväällä. Lisäksi ryhmänohjaajat tapaavat myös vanhempia. Lähettävältä taholta ja vanhemmilta saamme kullekin lapselle yksilölliset tavoitteet ja niiden pohjalta laadimme ryhmän tavoitteet. Edellinen kolmen alakouluikäisen lapsen ryhmä kesti kaksi vuotta. Tavoitteenamme oli harjoitella ja vahvistaa erilaisten leikkien, pelien ja tehtävien avulla kaverisuhdetaitoja. Ryhmä kokoontui kerran viikossa 1,5 tunnin ajan. Ryhmän rakenne ja toimintatavat oli ennalta mietitty ja näissä rajoissa lapsilla oli hyvä mahdollisuus vaikuttaa toimintojen sisältöihin. Tapasimme vanhempia erikseen useamman kerran. Lähettävän tahon hoitoneuvotteluja järjestettiin kaksi kertaa vuodessa. Lapset kehittyivät ryhmäkuntoutuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ryhmäkuntoutus sai hyvää palautetta sekä perheiltä että lähettävältä taholta. Suurin kiitos näkyi siinä, että lapset itse näkivät muutoksen itsessään ja omassa toiminnassaan. Seuraava ryhmä 7-9- vuotiaille lapsille alkaa syksyllä...

Mitkä ovat 3 tärkeintä johtolankaa yhteisön ohjaamiseen?

Kirjoittaja toimintaterapeutti Katja Koski Yliopistosta valmistuttuani aloitin puheterapeuttina Kehitysvammaliiton Tikoteekissä ja pian myös ammatinharjoittajana Terapeijassa. Kirkasotsaisena nuorena puheterapeuttina oletin tietysti, että jos minä (asiantuntija ;P ) sanon jotain mitä pitäisi tehdä, tottakai asiakkaan lähiympäristö tottelee ohjeitani. Kuinka väärässä olinkaan! Pian ymmärsin, että asia ei ole lainkaan näin. Muistan erityisesti yhden lapsen, jonka lähiympäristön kanssa olimme sopineet, että ruokailutilanteessa lapselle ei kaadeta vettä jotta lapsi saisi mahdollisuuden pyytää sitä joko eleellä, kuvalla tai viittomalla. Joka kerta kun tapasin lapsen, minun täytyi erikseen huomauttaa lähi-ihmisille, että älkää kaatako vettä lasiin. Koko terapiajakson aikana he eivät harjoitelleet yhdessä asettamaamme tavoitetta, kuin vain silloin kun minä olin paikalla siitä huomauttamassa. Tämä kokemus jätti minut hyvin hämmentyneeksi siitä, mitä oikeastaan minun pitäisi tehdä, jotta lähiympäristö toimisi niinkuin minä toivoin heidän tekevän. Erään erityisen epäonnisen terapiakerran jälkeen olin täysin voimaton. Tuntui täysin turhalta jatkaa enää eteenpäin ja tunsin itseni täysin epäonnistuneeksi. Yliopistokoulutuksessa meille ei oltu puhuttu juurikaan lähi-ihmisten ohjaamisesta tai annettu työkaluja siihen miten auttaa yhteisöjä. Yliopistolta olin kuitenkin oppinut, että voin etsiä tietoa asiasta ja...

Äännekoulun blogissa uusi juttusarja

Kirjoittaja toimintaterapeutti Katja Koski Äännekoulun blogissa on alkanut juttusarja leuan, huulion ja kielen hallinnasta puheessa. Tule mukaan lukemaan! Kirjoittana Oral Placement Therapy Taso 4 terapeutti, FT Katja Koski....

Nokkamuki – hyvä idea? Mietitäänpä vielä!

Kirjoittaja puheterapeutti Katja Koski Tästä artikkelista on kirjoitettu uudistettu,  kattavampi ja lähdeviitteitä sisältävä juttu. Jos haluat kattavamman kuvan nokkamukin vaaroista, lue tämä juttu : Nokkamukin haitat: lue miten nokkamuki estää vauvasi nielemistaitojen kehittymistä Ensin lapsi syö rintaa, tai pulloa. Tai molempia. Yhteiseen ruokapöytään siirtyessä pullokin tuntuu jotenkin vauvamaiselta ja vanhemmat ryhtyvät katselemaan lähimarketin hyllyjä, että milläs se lapsi sen maitonsa nyt joisi. No NOKKAMUKILLA! Loistava keksintö, vähän niinku tuttipullo mutta ei kuitenkaan, sopii ”vauvan vauhdikkaaseen elämään” niinkuin muistaakseni yhdessä mainostekstissä luki. Ei läisky, vauva voi itse opetella juomaan ja vanhempi voi vaan olla ylpeä. Nokkamuki hyvät ja huonot puolet Hyvät puolet: + Sopii vauvan vauhdikkaaseen elämään Huonot puolet: – Nokkamuki ei edistä vauvan syömistaitoja, se itseasiassa haittaa niitä. Nokkamukissa vauva laittaa kielensä nokan alle kupiksi ja työntää sitä eteenpäin. Vauva myös usein puree nokkaan kiinni. Tällä tavalla vauvalle ei ala kehittyä kielen taaksepäin vetäytymistä sekä sivuttaisliikettä, joka on aikuismaisen syömisen perusedellytys. Lisäksi nielaiseminen tapahtuu usein niin, että kieli työntyy eteenpäin, eikä vetäydy taaksepäin. Tämä on väärä nielaisumalli. Oikeassa aikuismaisessa...

Äännekoulu Healthberry.fi blogin testissä

Kirjoittaja toimintaterapeutti Katja Koski Healthberry -blogin Emilii kokeili Äännekoulua poikansa kanssa. Oli mielenkiintoista saada tehdä yhteistyötä tämän terveydestä ja hyvinvoinnista kirjoittavan proviisorin kanssa. Päällimäiseksi asiaksi nousi kysymys, miten vanhempi pystyy opettamaan lapselleen uusia äänteitä. Hyvin näytti Emiliiltä onnistuvan! Pääasia on itse olla hermostumatta, vähän niinkuin kaikessa lapsen kasvatuksessa. —Lue tästä Healthberryn koko juttu. —Lue tästä Äännekoulun blogin juttu samasta aiheesta. —Ja tästä pääsee Äännekoulua...

Musiikin vaikutus näkyy aivoissa

Kirjoittaja musiikkiterapeutti Päivä Saukko Musiikki vaikuttaa ihmisiin. Sen huomaavat päivittäin musiikin ammattilaiset ja kaikki muutkin ihmiset, joille musiikki on tärkeä osa elämää. Musiikin vaikutukset tuntuvat sekä kehossa että pään sisällä. Musiikki voi rentouttaa tai piristää. Musiikki tuo mieleen tunteita, muistoja ja mielikuvia. Musiikki yhdistää ihmisiä ja tuottaa hyvää mieltä. Musiikki on myös monipuolinen kuntoutuksen väline. Osallistuin viime kesänä erittäin mielenkiintoiseen symposiumiin Helsingin yliopistolla. Se oli nimeltään Neurodynamics of language and music. Järjestäjänä toimi monitieteinen tutkimusverkosto CICERO Learning. Kahden päivän aikana yli 40 kansainvälistä tutkijaa esitteli viimeaikaisia tutkimuksiaan. Kaikki esitykset käsittelivät eri näkökulmista sitä, miten kieli ja musiikki prosessoituvat aivoissa. Musiikki kiinnostaa aivotutkijoita, koska se aktivoi kuuloaivokuoren lisäksi hyvin laajasti muitakin aivoalueita. Aivotutkijoiden mittausmenetelmillä voidaan tutkia aivojen rakenteita ja sähköistä toimintaa. Ennen ja jälkeen -mittausten avulla havaitaan, onko jotain muutosta tapahtunut esim. musiikin harrastamisen tai musiikkia hyödyntäneen kuntoutuksen seurauksena. Professori Mari Tervaniemi Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä on tutkinut mm. musiikin ammattilaisia ja harrastajia. Hänen mukaansa tutkimusnäyttöä on nyt kertynyt riittävästi todistamaan, että musiikki tuottaa sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia aivoissa. Symposiumissa...

Kerrontataidot ja StripDesigner

Kirjoittaja toimintaterapeutti Katja Koski Sarjakuvien tekeminen on kivaa! Ja niiden avulla voi harjoitella kerrontataitoja. StripDesigner on iPadille tehty sarjakuvanteko-ohjelma. Ohjelma antaa valmiita tyhjiä sarjakuvapohjia johoin voi lisätä valokuvia, piirroksia, kuvia suoraan kamerasta. Näihin kuviin voi lisätä puhekuplia, tarinaa eteenpäin vieviä tekstilaatikoita ja kuvallisisa äänitehosteita. Tässä esimerkki StriDesignerillä tehdystä sarjakuvista: (Valokuvat papunetistä) Vinkkejä harjoitteluun: – lukekaa kirjasta sivu, ottakaa kuva siitä, laittakaa se ruutuun. kysy lapselta, mitä kirjassa tapahtui, sanoiko joku jotain? Kirjoittakaa yhdessä. – leikkikää lapsen lempileikkiä, valokuvatkaa sitä, viekää kuvat sarjakuvaan, kertokaa, mitä leikissä tapahtui – kirjoittamista harjoittelevat kirjoittavat itse, harjoittelukumppani auttaa vieressä ihania sarjakuvatekohetkiä, t....