Olemme osa Coronariaa
Irtokuvakirjan juonesta vahvistusta irtokuvin tuettuun leikkiin

Irtokuvakirjan juonesta vahvistusta irtokuvin tuettuun leikkiin

Kuva Kuvalta –sarjasta löytyy irtokuvakirjoja sekä irtokuvin tuettuja leikkejä, joissa on yhteinen teema. Esimerkiksi Vahva Hinausauto –kirja ja Vahva Hinausauto –leikki pohjautuvat samaan juoneen, ja tukevat siten mainiosti toisiaan. ”Aloittaisinko kirjasta vai leikistä” Voit aloittaa materiaalien käytön lapsen kanssa joko kirjaa lukemalla tai leikkiä leikkimällä. Itse olen valinnut aloittavan materiaalin huomioimalla lapsen taidot, mutta etenkin hänen motivaationsa – sen mikä saa lapsen tikittämään! ”Irtokuvakirjan kautta irtokuvin tuettuun leikkiin” Joskus on hyvä aloittaa lukemalla irtokuvakirjaa. Tällöin aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen rinnalla on vain kirja ja sen irtokuvat. Vuorovaikutteisia irtokuvakirjoja lukiessa kirjan juoni tulee lapselle pikkuhiljaa tutuksi, ja sen myötä myös juonen pienet variaatiot, irtokuvia valitessa ja vaihdellessa. Tämän jälkeen irtokuvin tuettuun leikkiin siirtyminen ja leikin harjoittelu on helpompaa, sillä leikkijällä on jo ajatus siitä, mitä leikissä voisikaan tapahtua! Kuten irtokuvakirjoissa, irtokuvin tuetuissa leikeissä ideana on leikin juonen toistuminen aina samankaltaisena, irtokuvien valinnan mahdollistamin pienin variaatioin. Kun irtokuvin tuetun leikin juoni toistaa vastaavan vuorovaikutteisen irtokuvakirjan juonta, lähtee leikki kivasti liikkeelle ja mahdollistaa muiden asioiden oppimisen leikin rinnalla! ”Irtokuvin tuetun leikin kautta irtokuvakirjaan” Toisinaan lapset motivoituvat yhteisestä tekemisestä innokkaammin, kun se sisältää leluja ja leikkiä. Tällöin voi olla mukavampi aloittaa materiaalien käyttö irtokuvin tuettua leikkiä leikkimällä. Sen jälkeen kirjan ääreen pysähtyminen voi tuntua helpommalta, kun lapsi huomaa kirjan kertovan hänelle tutusta ja hauskasta leikistä. Joskus pecs-menetelmän elementtejä hyödyntävä irtokuvin tuettu leikki voi lisäksi olla lapselle se tutumpi asia, josta aloittaa ja jonka avulla siirtyä uusien leikkien ja juttujen pariin! ”Monia soveltamismahdollisuuksia” Siihen, kummasta materiaalivaihtoehdosta kannattaa aloittaa kokeilu, voi vaikuttaa lapsen taidot, haasteet ja oppimisen tavoitteet: harjoitellaanko vaikkapa sanastoa, lauseita, kerrontaa tai ymmärtämistä, vaiko ennemminkin esimerkiksi jaetun tarkkaavuuden hetkiä, vuorovaikutusta, katsekontaktia ja...
Iloiset leikkihetket kielenkehityksen tueksi

Iloiset leikkihetket kielenkehityksen tueksi

Irtokuvat tuovat kielen KuvaKuvalta -sarjan kuvitettuihin leikkeihin. Työskentelen laajasti erilaisten puheterapiakuntoutusta saavien lapsiasiakkaiden kanssa. Mietin monesti, miten saisin kielen leikkeihin etenkin niiden autisminkirjon asiakkaideni kanssa, joilla ei ole puhetta. Leikin juonen tulisi olla yksinkertainen, ja tilanne strukturoitu. Ei myöskään haittaisi, jos sama asia toistuisi leikissä useita kertoja! Samalla kaipasin perinteisiä A4-kokoisia kuvatauluja yksinkertaisempia ja konkreettisempia kuvia leikin ja kielen tueksi, myös puhumattomien tai yksittäisiä sanoja puhuvien lapsiasiakkaideni leikkeihin. Minulle tärkeää oli pitää materiaali pienenä, jotta sekä minä että lapset perheineen ja päiväkotiryhmän opettajineen pystyimme ottamaan ne käyttöömme helposti (enkä myöskään kaivannut valtavaa määrää leikattavia ja laminoitavia kuvakasoja.. ????) Tästä saivat alkunsa KuvaKuvalta-sarjan irtokuvin tuetut leikit ja ensimmäisenä Eläinleikki! Eläinleikissä yhdistyvät maatilaneläimet sekä perinteinen kauppaleikki. Hevonen ja kana kavereineen pääsevät vuorotellen pyytämään syötävää hedelmä- ja vihanneskauppiaalta. Leikki sisältää ammattilaisen piirtämät selkeät ja värikkäät kuvat, jotka on tehty KuvaKuvalta-sarjaa varten. Leikki on suunniteltu niin, että siihen tarvittavat eläinlelut ja leikkiruuat ovat tutut päiväkodin ja kodin lelulaatikosta, ja jos jokin sattuisi puuttumaan, löytyvät ne useimpien kauppojen leluhyllyiltä. Ruokalelujen osalta voi myös suunnistaa Ikeaan, kuten itse tein ???? Irtokuvin tuetut leikit olen kokenut erittäin hyödyllisiksi, kun kuvien käyttöä vasta harjoitellaan, tai kun kuvat ja niiden merkitys eivät vielä ole tuttuja lapsille. Leikkejä suunnitellessa olen hyödyntänyt muun muassa PECS-menetelmää, ja suosittelenkin erittäin lämpimästi tutustumaan siihen. Tämä on hyödyllistä etenkin jos suunnittelet näiden irtokuvin tuettujen leikkien käyttöä leikeissä autisminkirjon lasten kanssa. Irtokuvien ja lauseliuskan avulla pystyy hyvin huomioimaan myös vuorovaikutuksen toisen ihmisen kanssa: aloitteiden tekemisen sekä kommunikoinnin kohdentamisen toiselle henkilölle, mahdollista katsekontaktia unohtamatta. Irtokuvin muodostettavat lauseet toistuvat Eläinleikissä ja muissakin KuvaKuvalta-sarjan irtokuvin tuetuissa leikeissä samankaltaisina, mikä edesauttaa uuden lauseen oppimista. Jos lausetasoinen puhe ei vielä...
KuvaKuvalta-sarjan irtokuvakirjat pysäyttävät ja motivoivat lapsen kirjojen ääreen

KuvaKuvalta-sarjan irtokuvakirjat pysäyttävät ja motivoivat lapsen kirjojen ääreen

Kirjojen lukemisesta ja tarinoiden sekä satujen kuuntelusta nauttivat niin aikuiset kuin lapset! Hyvä juoni koukuttaa meidät kirjan ääreen, ja hauska tarina saa meidät eläytymään sadun tapahtumiin. Vaan entäs jos juoni ei miellytä tai sadun ääreen pysähtyminen ei motivoi? Entäs jos juoni ei avaudu sadun kuulijalle ja tarinan hauskuus ei välity? Tai entäs jos mielikuvitus laukkaa ja lapsi haluaa itse päästä tarinoimaan ja vaikuttamaan sadun sisältöön? Tätä varten olen kehittänyt KuvaKuvalta-sarjaan irtokuvitettuja satukirjoja lapsille. Irtokuvat motivoivat lasta kirjan ääreen KuvaKuvalta-sarjan irtokuvakirjojen aihepiirit vaihtelevat lapsille mieluisista eläimistä aina autoihin ja nukkeleikkeihin. Irtokuvien avulla lapsi pääsee itse muokkaamaan tarinan juonta haluamaansa suuntaan. Aikuisen lukiessa tarinaa ääneen lapselle, saa lapsi samanaikaisesti valita irtokuvien joukosta mieleisensä kuvat, ja asettaa niitä kirjan sivuille tarinan edetessä. Tällainen aktiivinen toiminta ja sen avulla osallistuminen kirjojen lukemiseen motivoi lasta myös pysähtymään kirjan ääreen ja pysymään siinä, monesti silloinkin kun perinteiset kuvakirjat eivät kiinnosta. Irtokuvat tukevat tarinan ymmärtämistä KuvaKuvalta-sarjan kirjojen visuaalinen ilme on pyritty pitämään erittäin rauhallisena. Kun sivuilla on vain muutamia kuvia, lapsen huomio kiinnittyy vain näihin tarinan juonelle keskeisiin kuviin. Satujen keskeiset sanat on kuvitettu irtokuviksi. Kuvien avulla lapsen on helpompi ymmärtää tarinan juoni ja juonen hauskat tapahtumat, kun hän kuuntelee aikuisen lukemaa tarinaa. Kun lapsi kuuntelee ääneen luettua tarinaa, hän käyttää auditiivista kanavaa puhutun kielen ymmärtämisessä. Kuvia sen sijaan havainnoidaan visuaalisesti katseella, ja ne vaikuttavat ihmisiin puhuttua kieltä suoremmin: kuvien merkitykset välittyvät katsojalle osin vaistonvaraisesti (1). Tyypillisesti havaitseminen myös kehittyy lapsilla ennen puhuttua kieltä. Tämän vuoksi KuvaKuvalta-sarjan kirjoissakin hyödynnetään kuvia puhutun kielen ymmärtämisen tukena. KuvaKuvalta –irtokuvakirjoissa tutut leikit ja perinteisemmät kirjat yhdistyvät KuvaKuvalta-sarjan irtokuvakirjojen tarinoiden hauskat tapahtumat, kuten tornin kasaaminen ja kaatuminen tai asioiden katoaminen ja...
Osa 3. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Osa 3. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Tasapainoilun harjoittelu on pyöräilemään oppimisessa se haastavin, mutta myös palkitsevin osa. Tasapainon ylläpitämistä voi harjoitella erikseen potkupyörällä tai voi siirtyä suoraan harjoittelemaan polkemista ilman apupyöriä. Potkupyörän etu on siinä, että lapsi voi keskittyä vain tasapainon ylläpitämiseen (ja ohjaamiseen) jarruttamisen tapahtuessa laittamalla jalat maahan. Potkupyörän satula on hyvä säätää niin, että lapsi saa helposti molemmat jalkapohjat kokonaan maahan paikallaan seistessään. Näin hän pystyy helposti jarruttamaan sekä potkuttelemaan eteenpäin ikään kuin juoksisi pyörällä istuen. Alussa tasapainon löytymistä voi ohjata tukevalla otteella pitämällä kiinni takista lapaluiden välistä. Tällä tavalla lapsi tuntee, minne painoa tulisi siirtää. Toinen vaihtoehto on ohjata satulan alta, mutta tällöin lapsi tuntee vain pyörän kallistumisen (mikä voi olla pelottavaa). Kaupasta löytyy helpommin 12” potkupyöriä, vaikka myös 16” on saatavilla. Jos potkupyörän löytyminen on haastavaa, voi helposti ja edullisesti tehdä sellaisen itse hankkimalla käytetyn 16” pyörän, josta irrotetaan polkimet, kamat ja keskiö kokonaan. Tämä helpottaa pidemmänkin lapsen harjoittelua. Myöhemmin polkimet voi asentaa takaisin. Kun siirrytään harjoittelemaan tasapainon ylläpitämistä, on se sitten potkupyörällä tai polkien, kannattaa se tehdä rauhallisessa ja turvallisessa paikassa. Ensimmäiseksi harjoitteluhetkeksi kannattaa valita hetki, jolloin sekä lapsi että aikuinen ovat hyvällä mielellä. Mukaan voi varata juotavaa ja evästä, koska molemmille tulee varmasti hiki. Aikuinen kävelee alussa vieressä varmistaen lapsen tasapainoilun, jolloin lapselle jää turvallinen kokemus ”hei tältä se tuntuu”. Vauhtia tulee olla niin paljon, että pyörä ei kaadu. Pelkkää vauhdin sietämistä pitää välillä harjoitella. Jos lapsi herkemmin kallistuu toiselle puolelle, esim. puolieron takia, on aikuisen parempi olla sillä puolella, minne lapsi EI muuten tuo painoa. Vaihtoehtoisesti voidaan harjoitella hetken niin, että apupyörä otetaan pois vahvemmalta puolelta, mutta jätetään vielä haastavammalle puolelle. Näin lapsi kokee tarvetta harjoitella painon siirtämistä...
Osa 2. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Osa 2. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Kun polkeminen sujuu niin hyvin, että siihen ei enää tarvitse keskittyä, on aika siirtyä harjoittelemaan ensin ohjaamisen ja sen jälkeen jarruttamisen taitoa. Lapsen täyttyy nyt harjaantua jakamaan tarkkaavuuttaan polkemisen ja ohjaamisen välillä. Ohjaamista voi harjoitella pihassa olevien luonnollisten esteiden ympäri, pihateitä pitkin, mutta myös ihan sitä varten tehdyillä yksinkertaisilla radoilla. Voit ämpäreillä/kaartioilla/keiloilla merkata neliön, kolmion tai ympyrän ja pyytää lasta ajamaan niiden merkkaamaa reittiä, ensin etäällä merkeistä ja vähitellen mahdollisimman lähellä niitä. Näin ajoreitit vaativat yhä tarkempaa ohjausta ja tiukempia mutkia. Aikuisen vastuulla on kuitenkin aina etukäteen yrittää arvioida, että mutkista ei tule niin tiukkoja, että pyörä voisi niissä kaatua. Suoraan ajamista, ilman jatkuvia ohjaamisen korjausliikkeitä, voi harjoitella ämpäreistä tehdyssä kujassa (jota voi kaventaa taidon karttuessa). Voit myös tehdä ämpäreistä/kaartioista portin, jonka läpi tulee ajaa eri suunnista (porttiakin voi vähitellen kaventaa). Vaikeusastetta voi lisätä keksimällä kirjaimia, joiden muotoja voi ajaa esim. S, U, O, N, I, P, D, L, M jne. Tässä voit merkata kääntämisen kohdan kaartiolla ja alussa voit piirtää reitin hiekkaan, asfaltille katuliidulla, tai merkata reitti esim. twisti-kuminauhalla. Jarruttamista täytyy harjoitella käskystä=hätäjarrutus, jolloin harjoitellaan taakse polkemista mahdollisimman vahvasti. Tämä vaatii alussa aikuisen polvesta ohjaamista ”näin vahvasti polkaiset taaksepäin”. Tätä on hyvä harjoitella pihassa, kun minä huudan ”stop” sinä jarrutat heti. Ennakoivaa jarruttamista voi harjoitella niin, että lapselle annetaan tehtäväksi pysähtyä kahdesta ämpäristä tehdyn portin väliin tai ensin hän ajaa kaartioin merkatun kapean kujan läpi ja pysähtyy sitten erikseen merkattujen kartioiden väliin. Kun lapsi on valmis siirtymään kävelytielle harjoittelemaan, tätä sitä voi harjoitella luonnollisten esteiden kohdalla; ”pysähdy seuraavan liikennemerkin/ portin/suojatien kohdalla. Lapsen turvallisuudelle on ehdottoman tärkeätä, että hän alussa oppii täysin pysähtymään ennen suojatietä ja mieluusti taluttaa pyörän...
Osa 1. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Osa 1. Mistä kaikesta pyöräilyn taito rakentuu?

Ilman apupyöriä pyöräily on oikeastaan niin vaativa kokonaisuus monenlaisia taitoja, että sen oppiminen on oikeastaan pieni ihme. Ei siis ole kummallista, että moni lapsi ja perhe kaipaavat ohjausta ja ideoita sen taidon opetteluun. Tässä blogissa jaan nyt niitä ideoita ja kokemuksia, joita voi näyttämättä ohjata. Pyöräily koostuu useammasta isosta kokonaisuudesta; pitää oppia polkemaan tasaisesti, pitää oppia ohjaamaan, jarruttamaan sekä ennakoivasti että hätäjarruttamaan ja lisäksi ylläpitämään tasapainoa potkupyörällä/ilman apupyöriä ajaessa. Apupyörillä on hyvä harjoitella sekä tasaista polkemista, ohjaamista ja jarruttamista. Apupyörien poiston jälkeen tarvitsee siis ”vain” oppia tasapainoilemaan. Tasapainoilun voi toki oppia myös potkupyörällä ajaessa, jonka kanssa oppii myös ohjaamaan. Jarruttamisen ja polkemisen oppiminen vaatii kuitenkin polkimet. Polkemisen oppiminen tapahtuu parhaiten tyhjällä, tasaisella, asfalttipintaisella kentällä/pihalla, jossa ei alussa tarvitse pohtia kuin jalkoja. Tahdin laskeminen; yksi-kaksi tai oikea-vasen auttaa usein. Toisten lasten on vaikeampi oppia polkemaan toisella jalalla, jolloin aikuinen voi sanallistaa juuri sen sekunnin, jolloin sillä jalalla pitäisi alkaa polkea. Vaikeinta on usein hetki, jolloin esim. oikean kuuluu lopettaa ja vasemman aloittaa. Aikuinen voi myös avustaa polkemista painamalla lapsen polvesta kohtisuoraa poljinta kohti; toiselta puolelta tai vuorotellen. On tehokkaampaa antaa lapselle palautetta oman kehon kautta ”hei näin vahvasti ja tähän suuntaan” pitää polkea sen sijasta, että työntää työntökahvasta. Työntökahvan käyttö ei ole pahasta, mutta se ei tue itsenäisen polkemisen oppimista, joskin keventää tarvittavaa voimantuottoa. Tällekin on välillä paikkansa esim. kun lapsi harjoittelee ylämäessä polkemista ja voima ei vielä ihan riitä. Jos voima tai motivaatio ei heti riitä tasaisella polkemiseen, voi kokeilla lievästi viettävää pintaa. Näin tarvitaan vähemmän voimaa itse polkemiseen, mutta pyörä ei kuitenkaan liiku polkematta. Jos jalka ei oikein halua pysyä polkimella voi leveästä kuminauhasta pujottaa lenksun polkimiin, jonka...