Olemme osa Coronariaa
Työt alkoivat, ääni häviää – mistä on kyse?

Työt alkoivat, ääni häviää – mistä on kyse?

Työt alkoivat, ääni häviää – mistä on kyse? Suurin osa pitkäaikaisista äänen ongelmista johtuu ympäristötekijöistä. Ääntä kuormittavia ympäristötekijöitä ovat esimerkiksi (sisä)ilmanlaatu ja meluisa ympäristö. Tyypillisiä äänen ongelmia ovat äänen käheys, äänen väsyminen ja äänen katoaminen. Käheä ääni ja äänenkäyttöympäristö Äänen käheys johtuu siitä, että äänihuulet eivät pääse värähtelemään normaalisti, ja ilma pääsee karkaamaan äänihuulten välistä äänihuulisulun aikana. Äänihuulten limakalvot voivat olla turvoksissa, jolloin äänihuuliin jää rako äännön aikana. Äänihuuliin voi myös rasituksessa muodostua kudosmuutoksia, kuten kyhmyt tai polyyppi, jolloin ne estävät normaalin äänihuulisulun. Ikääntyessä äänihuulet menettävät kimmoisuuttaan ja muuttuvat ohuemmiksi, jolloin äänihuulisulku voi jäädä vajaaksi, mikä kuullaan käheytenä. Äänihuulten turvotus voi johtua infektiosta, jolloin käheys on ohimenevää ja paranee äänilevolla. Myös refluksi voi vaikuttaa ääneen, kun mahalaukusta nousevat hapot ärsyttävät kurkunpään kudoksia. Pitkäaikainen äänen käheytyminen voi johtua liian suuresta äänirasituksesta. Monessa työssä joutuu nykyään puhumaan paljon. Äänenkäyttöympäristö voi olla äänen kannalta haastava – esimerkiksi suuressa tilassa puhuminen ja taustamelussa puhuminen vaatii kuuluvaa äänenkäyttöä, mikä pitkään jatkuessaan rasittaa äänihuulia. Siksi on suositeltavaa käyttää äänenvahvistinta. Hyvä ilmanlaatu on merkittävä ääniterveyden kannalta. Kuiva huoneilma voi aiheuttaa limakalvojen kuivumista, jolloin äänihuulten limakalvo ei pääse värähtelemään kunnolla. Pöly ja hengitysilman epäpuhtaudet, kuten tupakansavu, mikrobit, bakteerit ja pienhiukkaset voivat saada limakalvon turpoamaan, ja ääni käheytyy tai häviää kokonaan. Suomessa 600 000 – 800 000 altistuu päivittäin homeesta aiheutuville sisäilman epäpuhtauksille. Homeelle altistutaan niin työpaikoilla, julkisissa rakennuksissa, kouluissa, päiväkodeissa kuin kotonakin. Suomessa rakennuskannasta valtaosa on tullut peruskorjausikään ja korjausvelan määrä on arviolta 30 – 50 miljardia euroa. Korjauksiin investointi on riittämätöntä, jolloin rakennuskanta rapistuu ja korjausvelka kasvaa. Homeesta aiheutuvien terveyhaittojen tunnistaminen ja hoito on puutteellista, koska ei ole luotettavaa lääketieteellistä diagnostista menetelmää, jolla voitaisiin todeta syysuhde...
Hypotonia ja imettäminen

Hypotonia ja imettäminen

Hypotonia ja imettäminen Mitä Hypotonia on? Kaikilla meillä on lihaksissa luontainen ja vaihteleva lihasjänteys eli tonus. Jännittyneenä korkea, jähmeämpi ja rentona matala, pehmeämpi. Pehmeä lihasjänteys voi näkyä koko kehossa tai vain osassa sitä. Pikkuvauvoilla pehmeys/ hypotoniaa esiintyy usein koko vartalossa. Hypotonia näkyy laajoina liikeratoina ja nivelten elastisuutena. Hypotonia on yleisin vastasyntyneillä ja nuorilla lapsilla havaittu poikkeavuus. Noin puolessa tapauksista hypotonia on hyvänlaatuinen ja muissa tapauksissa syyt voivat olla aivoperäisiä tai selkäydinperäisiä. Hypotoniset lapset pyrkivät ottamaan mahdollisimman laajan tukipinnan ja fiksoivat ( lukitsevat) asennon tarvittaessa. Painovoimaa vasten tehtävät liikkeet ovat haasteellisia. Lapsen asennot muotoutuvat painovoiman vaikutuksesta niin matalalle kuin nivelsiteet antavat periksi. Edellä mainitut tekijät vaikeuttavat lapsen aktiivista liikkumista. Miltä hypotonisen lapsen asento näyttää? Selinmakuulla ollessa pää tulee keskilinjaan, mutta lapsi ei jaksa pitää sitä siinä kauan. Lapsi vie kädet keskilinjaan ja sormet suuhun, mutta liikkeen laatu ei ole hyvä. Lapselle on työlästä nostaa käsiä kurkotteluun. Jalat ovat leveässä haara-asennossa. Vaikka vartalo on hypotoninen, käsissä ja jalkaterissä liikkeet ovat eriytyneet ja hyvät, koska distaaliset eli kärkiosien liikkeet eivät vaadi paljon työskentelyä painovoimaa vastaan. Mitä tulee ottaa huomioon kun ohjaat hypotonisen lapsen imettämistä? On tärkeää että lapselle annetaan tarpeeksi tukea. Ruokailu/imetystilanne ei koskaan ole harjoittelua varten. Fyysistä suoritusta, hallintaa ja voimaa ei koskaan harjoitella imettämisen yhteydessä. Anna siis lapselle paljon tukea. Lapsen nostaminen ja siirtäminen vaatii laajoja tukea-antavia otteita. Hypotonisen lapsen pään kannatus kehittyy hitaasti joten ohjaa isommallekin lapselle asentoja joissa pää on tuettu. Vältä imetysasentoja joissa lapsi joutuu itse kannattelemaan päätä tai vartaloa. Suosittelen Imetystyynyn käyttöä, tyynyjen käyttöä, äidin käsien käyttöä pään, hartijoiden ja vartalon tukena. Hypotonia voi vaikuttaa imuotteen hallintaan ja ylläpitoon. Varmista että imuote on hyvä. Hypotonisella vauvalla...
Työergonomiaa terapeuteille: Säästä selkää, säädä penkki

Työergonomiaa terapeuteille: Säästä selkää, säädä penkki

Syksy on saapunut jälleen. Ja mitä sen mukana tulee? No ainakin meillä ammatinharjoittajilla *autossa istuminen*.Haluamme siis tällä kirjeellä muistuttaa teitä rakkaita lukijoita hyvästä ergonomiasta autoillessa.Tässä siis seitsemän vinkkiä hyvään asentoon autoillessa:1) Säädä istuimen etäisyys oikeaksiIstu penkin perälle, pakarat kiinni selkänojaan. 2) Katso että yllät ohjauspyöräänOlkapäät rentona penkissä, kyynärpäät pienessä koukussa rattiin.3) Ole tarpeeksi ylhäälläSäädä istuin ylös, jotta näkökenttäsi on laaja.4) Kallista penkkiJalkojen tulee ylettyä kevyesti painamaan polkimet pohjaan.5) Istuin ylettyy polvitaipeeseen astiIstuinsyvyyden tulee olla riittävän pitkä.6) Ristiselän tukiAlaselkä tulee olla tuettuna luonnolliselle kaarelle. Penkeissä on yleensä säätömahdollisuus tähän. Etsi se autostasi. 7) Aseta niskatuki oikein Niskatuen yläreuna on oltava päälaen tasolla. Lähde: Recaro, Grafiikka: Mikko Pitkänen Haluatko lisää vinkkejä terapeutin elämään suoraan sähköpostiisi kerran viikossa? Kurkkaa viikkokirjeemme täältä!...
VIE KIELESI KUNTOSALILLE!

VIE KIELESI KUNTOSALILLE!

Vie kielesi kuntosalille! Kieli on lihas ja sen voimaa voi harjoitella kuten muitakin kehomme lihaksia. Kielen voimaa tarvitaan syömiseen, juomiseen ja puhumiseen. Kielen voiman säilyminen on erittäin tärkeää. Jos voima on heikentynyt, vaikuttaa se kaikkiin näihin edellä mainittuihin toimintoihin ja ennen kaikkea syömisen turvallisuuteen.  MIKSI KIELEN LIHASVOIMAA TULEE VAHVISTAA? Kielen lihasvoima vähenee normaaliväestössä aivan kuten muidenkin lihasten voima. Kielen lihasvoima heikentyy ikääntymisen myötä. Kielen lihasten heikkoutta esiintyy useissa eri sairausryhmissä, mm. etenevissä neurologisissa taudeissa sekä kaulan ja suun alueen syövissä. KIELEN LIHASVOIMAA VOI LISÄTÄ Kielen lihasvoimaa voidaan lisätä harjoittelemalla. Kaikki hyötyvät lihaskunnon säännöllisestä harjoittamisesta. Kielen lihasvoiman harjoittelu ennaltaehkäisee monia eri sairauksia. On siis erittäin tärkeää viedä myös kielesi kuntosalille! KENEN TULISI HARJOITELLA KIELEN LIHASVOIMAA Kaikkien, jotka haluavat lisätä kielen lihasvoimaa tai joilla kielen lihasten voima on heikentynyt, tulisi tehdä kielen lihasvoimaharjoittelua. Jokainen hyötyy lihasharjoittelusta. Useat tutkimukset todistavat kielen lihasvoiman vähentyvän ikääntyessä. Etenkin ikääntyvien ihmisten tulee harjoittaa säännöllisesti kielen lihaksia. Yli 60 vuotiaista 14% esiintyy nielemisen vaikeutta. Jos usein yskit syödessäsi, joudut kakomaan tai tuntuu, että ruoka menee ”väärään kurkkuun”, on syytä hakeutua asiantuntijan tutkittavaksi. Syy voi olla, että kielesi lihasvoima on heikentynyt liikaa. Stierwalt & Youmans (2007) toteavat, että potilailla, joilla on nielemisvaikeus, on selvästi pienentynyt kielen lihasvoima verrattuna normaaliin väestöön. Kielen lihasvoiman vähenemistä ja dysfagiaa eli nielemisen vaikeutta aiheuttavat: Ikääntyminen Äkilliset aivoverenkiertohäiriöt (aivoinfarkti, aivoverenvuoto) Aivovammat, CP-vamma (cerebral palsy) Neurologiset rappeuttavat sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, ALS, Huntingtonin tauti, myasthenia gravis, MS-tauti, Alzheimerin tauti, Duchenne, SMA Suun ja kurkun alueen syöpäkasvaimet ja leikkaukset Säännöllinen harjoittelu lisää kielen lihasvoimaa; seurauksena on turvallisempi ja nautittavampi ruokailu ja nieleminen! MITEN KIELEN VOIMAA SITTEN VOI HARJOITELLA? Kielellä tehdään erilaisia liikkeitä, joita samalla vastustetaan. Liikettä...
CP-vammaisen asiakkaan kuntosaliharjoittelu on turvallista ja tehokasta

CP-vammaisen asiakkaan kuntosaliharjoittelu on turvallista ja tehokasta

CP-vammaisen asiakkaan kuntosaliharjoittelu on turvallista ja tehokasta Cp-vammaiset ihmiset voivat käyttää jopa 76-99% ajastaan olemalla paikallaan.  GMFCS tasoilla 1-3 kevyen fyysisen aktiviteetin määrä on vain 18% ajasta. Kuntosaliharjoittelu on helppo tapa lisätä liikuntaa ja Cp-vammaiset asiakkaat voivat harjoitella kuntosalilla turvallisesti. Satunnaistettujen vertailukokeiden mukaan cardioharjoittelussa on vain pieni riski loukkaantumiseen. Näissä tutkimuksissa osallistujat harjoittelivat 2-4 kertaa viikossa 20 minuuttia kerrallaan. Tehokkuus vaihteli 60-75% maksimista. Kolmessa tutkimuksissa nähtiin, että hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys parani. Muissa tutkimuksissa huomattiin että asiakkaiden hapenottokyky parani. Cp-vammaisen asiakkaan harjoittelutiheys kuntosalilla on suhteellinen sama kuin tavallisesti. 2-3 viikossa 60-95% teholla vähintään 20 minuuttia kerrallaan 8 viikkoa peräkkäin jos harjoitellaan 3 kertaa viikossa, ja 16 viikkoa jos harjoitellaan 2 kertaa viikossa. Lihaskuntoa suositellaan harjoiteltavan 1-4 kierrosta 6-15 toistoa kerrallaan. Tutustumisjakson jälkeen asiakkaat voivat ryhtyä tekemään moninivel-harjoituksia, kuten askelluksia tasolle tai kyykkyä. Kun lihaskunto paranee, toistoja ja sarjamääriä lisätään nousujohteisesti. Harjoittelun täytyy kestää vähintään 12-16 viikkoa, jotta tulokset näkyvät. Harjoittelutulokset hiipuvat kuitenkin myös pian joten harjoittelu on elämänikäinen prosessi. Terapeijassa toimii Kelan kustantamia lasten ja nuorten kuntosaliryhmiä ja uusia aloitetaan kysynnän mukaan. Lähde: Verschueren, O., Peterson, M.D, & Hurvitz, E.A. (2016). Exercise and physical activity recommendations for people with cerebral palsy. Dev Med Child Neurology. 58, 798-808 doi: 10.1111/dmcn.13053 Eija Helminen Lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen on lasten fysioterapian erikoisasiantuntija ja Terapiakeskus Terapeijan johtaja. Eija kouluttaa aktiviisesti toisia terapeutteja ja on kouluttajana CP kuntoutuksen keskeiset elementit montiammatillisesti viitekehyksenä ICF...

Äännekoulun blogissa uusi juttu nettiterapiasta

Nettiterapia on yksi etäterapiamuoto. Äännekoulussa nettiterapiaa on kokeiltu äännevirheiden  kuntoutukseen hyvin tuloksin. Äännekoulun puheterapeutti Katja Koski on kirjoittanut Äännekoulun blogiin jutun nettiterapiasta. Käy lukemassa juttu tästä. Nettiterapia sopii hyvin äännevirheiden kuntoutukseen – https://aannekoulu.fi/blogi/nettiterapia-puheterapiassa/  ...