Olemme osa Coronariaa

Hypotonia ja imettäminen

Mitä Hypotonia on?

Kaikilla meillä on lihaksissa luontainen ja vaihteleva lihasjänteys eli tonus. Jännittyneenä korkea, jähmeämpi ja rentona matala, pehmeämpi. Pehmeä lihasjänteys voi näkyä koko kehossa tai vain osassa sitä. Pikkuvauvoilla pehmeys/ hypotoniaa esiintyy usein koko vartalossa.

Hypotonia näkyy laajoina liikeratoina ja nivelten elastisuutena. Hypotonia on yleisin vastasyntyneillä ja nuorilla lapsilla havaittu poikkeavuus. Noin puolessa tapauksista hypotonia on hyvänlaatuinen ja muissa tapauksissa syyt voivat olla aivoperäisiä tai selkäydinperäisiä.

Hypotoniset lapset pyrkivät ottamaan mahdollisimman laajan tukipinnan ja fiksoivat ( lukitsevat) asennon tarvittaessa. Painovoimaa vasten tehtävät liikkeet ovat haasteellisia. Lapsen asennot muotoutuvat painovoiman vaikutuksesta niin matalalle kuin nivelsiteet antavat periksi. Edellä mainitut tekijät vaikeuttavat lapsen aktiivista liikkumista.

Miltä hypotonisen lapsen asento näyttää?

Selinmakuulla ollessa pää tulee keskilinjaan, mutta lapsi ei jaksa pitää sitä siinä kauan. Lapsi vie kädet keskilinjaan ja sormet suuhun, mutta liikkeen laatu ei ole hyvä. Lapselle on työlästä nostaa käsiä kurkotteluun. Jalat ovat leveässä haara-asennossa. Vaikka vartalo on hypotoninen, käsissä ja jalkaterissä liikkeet ovat eriytyneet ja hyvät, koska distaaliset eli kärkiosien liikkeet eivät vaadi paljon työskentelyä painovoimaa vastaan.

Mitä tulee ottaa huomioon kun ohjaat hypotonisen lapsen imettämistä?

On tärkeää että lapselle annetaan tarpeeksi tukea. Ruokailu/imetystilanne ei koskaan ole harjoittelua varten. Fyysistä suoritusta, hallintaa ja voimaa ei koskaan harjoitella imettämisen yhteydessä. Anna siis lapselle paljon tukea.

Lapsen nostaminen ja siirtäminen vaatii laajoja tukea-antavia otteita.
Hypotonisen lapsen pään kannatus kehittyy hitaasti joten ohjaa isommallekin lapselle asentoja joissa pää on tuettu. Vältä imetysasentoja joissa lapsi joutuu itse kannattelemaan päätä tai vartaloa.

Suosittelen Imetystyynyn käyttöä, tyynyjen käyttöä, äidin käsien käyttöä pään, hartijoiden ja vartalon tukena.

Hypotonia voi vaikuttaa imuotteen hallintaan ja ylläpitoon. Varmista että imuote on hyvä.

Hypotonisella vauvalla syöminen on työläämpää kuin muille. Siksi he eivät välttämättä jaksa imeä rinnasta tarpeeksi ravintoa. Muista siis ohjata imetyksen turvamerkit. Tauota ruokailut kohtuullisen mittaisiksi, lapsen tahtisiksi.

Aluksi kannattaa esimerkiksi kokeilla näitä imetysasentoja:

Ristikehto-asento

Tue vastakkaisella kädelläsi vauvan päätä ja niskaa, jolloin hänen vartalonsa lepää käsivarrellasi. Jos imetät oikeasta rinnasta, tue vauvaa vasemmalla kädelläsi. Asento mahdollistaa hyvän näkymän vauvan kasvoihin ja imuotteen tarkkailu on helpompaa.

Jalkapallo-asento

Aseta vauva rinnallesi niin, että vauvan jalat osoittavat kainaloosi. Tue vauvan niskaa kädelläsi ja käytä tyynyjä hyvän asennon turvaamiseksi.

Lähteet:

Autti-Rämö, Ilona 2004. CP-vammaisuus. Teoksessa Sillanpää, Matti & Airaksinen, Eila & Iivanainen, Matti & Koivikko, Matti & Saukkonen, Anna- Liisa (toim.). Lasten neurologia. Duodecim, Helsinki. 161-177.

Heilminen E., Tolvanen N ., Tuomisto R., Alasalmi O. Helminen H. 2017. Hypotonisen lapsen fysioterapia. Koulutus.

Koskiniemi, Marjaleena & Donner, Märta 2004. Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen. Kandidaattikustannus Oy, Vantaa.

Martin K, Inman J, Kirschner A, et al. 2005. Characteristics of hypotonia in children: a consensus opinion of pediatric occupational and physical therapists. Pediatr Phys Ther. 2005 Winter;17(4):275-82

Hanna Helminen

Hanna Helminen

NDT, Bobath, SOS-feeding, OPT 4 Fysioterapeutti

Hanna Helminen on lymfaterapeutti, oraalimotoriikan ja syömisen
asiantuntija. Hän on erikoistunut myös psykofyysiseen fysioterapiaan.

Hanna on tehnyt suun ja kasvojen alueen ja syömisen kuntoutusta lapsille, nuorille ja aikuisille vuodesta 2010. Hän  on Terapeijan syömisklinikan terapeutti. Hanna opiskelee Jyväskylän yliopistossa terveystieteitä pääaineenaan fysioterapia.  Hän on tehnyt terveystieteiden kandidaatintutkielmansa kielen voimaharjoittelusta aikuisväestöllä.

Hanna on kouluttautunut suun ja kasvojen alueen kuntoutuksessa erittäin paljon ja monipuolisesti. Hän on kansainvälisen nielemisjärjestö ESSD jäsen.
Hän on suorittanut arvostetun amerikkalaisen Oral Placement Therapy -menetelmän (OPT) tason 4. Euroopassa oli vuonna 2016  vain kahdeksan OPT tason 4 terapeuttia,  ja vain kaksi fysioterapeuttia maailmassa on suorittanut tason 4.

Hanna on suorittanut arvostetun Debra Beckmanin oraalimotoriikan koulutuksen Yhdysvalloissa, Sequental Oral Sensory -koulutuksen (SOS) ja Neurodevelopmental Therapy -koulutuksen (NDT) Englannissa. Hän on ollut amerikkalaisten syömisasiantuntijoiden puheterapeutti Diane Bahrin, puheterapeutti Renee Roy Hillin  ja toimintaterapeutti Marcha Dunn Kleinin ohjauksessa.

Hanna on kansainvälisen Faskiamanipulaatio ® -menetelmän tason I terapeutti.

Hanna on kehittänyt yhdessä Eija Helmisen kanssa viisiportaisen kielen Terapanda ® voimaharjoittelu ohjelman.
Hanna kouluttaa puheterapeutteja, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja ja muita alan ammattilaisia.

2 Kommentit

  1. Kuva

    Nyt vasta löysin tämän sivuston, liittyen hypotonisen lapsen imetykseen vaikka imetys on loppunut jo vuosi sitten meidän hypotoniselta pojalta. Hypotoniasta tiedetään ja siitä kerrotaan valitettavan vähän jopa synnytyslaitoksella, siellä emme saaneet mitään tukea asiaan. Myöskään neurologisella emme saaneet ohjausta asiaan. Sinnikkäästi imetin varmaan puolet päivästä 9kk ajan, sillä syöminen vei aikaa. Meidän matkasta voi lukea blogista: hypotoniamatka.wordpress.com ja miten löysimme keinon lopulta auttaa poika liikkeelle eli ryömimään 1v2kk iässä.

    Vastaa
    • Katja Koski

      Kiitos kommentistasi! Hypotoniasta tiedetään varmasti ihan liian vähän.
      T. Hannan puolesta Katja puheterapeutti

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *