Olemme osa Coronariaa

Kireä kielijänne hoituu 5 portaan ohjelmalla

Meiltä Syömisklinikalla usein kysytään mitä kireä kielijänne aiheuttaa ja mitä sille voidaan tehdä ennen ja jälkeen leikkaukseen. Tässä on sinulle 5 portainen ohjelma, jota voit käyttää kun kohtaat kiristävältä tuntuvan tai juuri leikatun kielijänteen.

Kielijänne on ohut kalvo, joka kulkee suunpohjasta kohti kielen pohjaa ja jatkaa siitä kielen ympäri. Sen tehtävänä on liittää kudoksia toisiinsa, mahdollistaa kudosten välinen liike, välittää kuormitusta joustavasti ja säilyttää perusjännitystä lihaksen rentoutuessa sekä auttaa kudoksia palaamaan liikkeestä normaalin muotoonsa.

Joskus kielijänne voi kiristää liikaa. Silloin se voi haitata vauvan kykyä imeä. Kielijänteellä on mahdollisesti myös yhteyksiä artikulaatioon ja nielemismalliin, mutta kireä kielijänne ei aina aiheuta ongelmia. Siksi sen diagnosointi ja sen operointi eli leikkaaminen herättää vielä kysymyksiä ammattilaisten keskuudessa.

Kireä kielijänne hoidetaan Syömisklinikalla 5 portaan mallilla

Me käytämme Syömisklinikalla kielijänteen käsittelyyn 5 portaista mallia:

  1. Esivalmistellaan kaulan, pään ja kasvojen alue. Tämä tehdään siksi, että kireä kielijänne usein aiheuttaa pään eteentyöntymistä ja alaleuan vetäytymistä.
  2. Varmistetaan kaulan, pään ja kasvojen alueen pehmytkudoksen liikkuvuus. Kielijänteen kireys voi aiheuttaa epätasapainon joka rajoittaa kudoksen liikkuvutta. Tämä muuttaa lihasten toimintaa.
  3. Hierotaan suun pohja. Elastinen suunpohja voi kompensoida lyhyttä kielijännettä. Silloin suunpohja joustaa kielijänteen mukana ja ongelmat mahdollisesti pienevät tai häviävät.
  4. Venytykset. Venytykset tehdään siksi, että kielen liikerata pysyy yllä ja se voi jopa lisääntyä.
  5. Arven käsittely. Arpikudos voi muodostaa kiinnikkeitä kudosten välille. Se ei ole yhtä venyvää kuin alkuperäinen kudos. Siksi arven käsittely ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana on äärimmäisen tärkeää, jotta jänne ei lähde kuroutumaan takaisin kiinni.

Näitä portaita voidaan käyttää ennen ja jälkeen leikkauksen. Esivalmistelevat ja venyttävät ohjeet voivat parantaa tilannetta jo ennen leikkausta. Näitä ohjeita käytetään myös leikkauksen jälkeen.

Jos kuukauden aktiivisen hoitamisen jälkeen tulos ei mitattavasti muutu, on syytä vaihtaa menetelmää. Silloin kun kielijännettä ei ole leikattu on hyvä kääntyä leikkaavan lääkärin puoleen.

Kielijänteen hoito-ohjeet on kerätty Äännekoululaisille lapsille ja ne löytyvät Ärräkurssilta sekä Äännekoulun kuntoutusvalmennusjaksolta. Toukokuun lopusta 2017 eteenpäin voit osallistua Syömisklinikan järjestämälle verkkokurssille kielijänteen hoito ja käsittely. Kurssi on suunnattu sekä ammattilaisille että perheille.

 

Lähteet ja suositeltavaa luettavaa:

Fernando, C. (1998). Tongue tie from confusion to clarity: Guide to the diagnosis and treatment of Ankyloglossia (Tongue Tie).

Fourie, W.  (2012). Surgery and scarring. Teoksessa Schleip, R., Findley,T., Chaitow, L. & Huijing, P. (toim.): Fascia: The tension network of human body. Churchill Livingstone Elsevier

Hazelbaker, A. K. (2010). Tongue-tie: Morphogenesis, impact, assessment and treatment. Aidan and Eva press.

Olivi, G., Signore, A., Olivi, M. & Genovese, M.D. (2012). Lingual frenectomy: Functional evaluation and new therapeutical approach. European journal of padiatric dentistry v. 13 (2).

Ylinen, J. (2010). Venytystekniikat. Lihas-jännesysteemi. Manuaaliseen terapiaan ja urheilijoiden lihashuoltoon. Medirehabook kustannus Oy.

Eija Helminen

Eija Helminen

Lasten fysioterapian erikoisasiantuntija

Eija Helminen on lasten fysioterapian erikoisasiantuntija ja erikoistunut suun ja kasvojenalueen kuntoutukseen ja käsittelyyn. Eijalla käy viikottain Terapeijan Syömisklinikalla asiakkaita vauvasta vaariin hoito-ohjeita ja kuntoutusta saamassa.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *