Olemme osa Coronariaa

Kommunikoinnin kolmion ja kulmakivien avulla päästään mittaamaan kuntoutuksen vaikuttavuutta

Kuntoutuksen tai opetuksen tuloksellisuutta on usein vaikea mitata erityisesti vaikeimmin kehitysvammaisten sekä autististen ihmisten kohdalla. Edistymisen mittausta kuitenkin tarvitaan, kun mietitään erilaisia asiakkaan tukitoimenpiteitä. Sillä vain silloin voidaan tietää, auttaako joku tietty toimenpide, kuntoutus-  tai opetusmenetelmä vai ei.

Olemme kumpikin olemme tehneet töitä puheterapeutteina yli 30 vuotta ja osan siitä toteuttaen Kelan vaikeavammaisten pitkäkestoisia terapioita. Erikoistumisemme autisminkirjon lapsiin lähti 20 vuotta sitten yhteisestä tarpeesta ymmärtää autistisia lapsia. Perustimme yhdessä Emilia Nivanpää-Hukin kanssa ”autismikerhon”, jonka kokouksissa pohdimme miten voimme parhaiten auttaa näitä lapsia. Tämä matka on vienyt meitä ympäri maailman erilaisiin koulutuksiin: PECS koulutus, PRT menetelmä, ESDM (Early Start Denver Model), Hanen ITT (It takes two to talk) ja More Than Words vain muutamia mainitaksemme.

Koska teemme Kelan vaikeavammaisten terapioita, meidän on noudatettava Kelan standardia. Kela pitää terapioiden painopistealueina arjen toimintakykyä ja osallisuutta arjessa. Suomenkielistä kuntoutuksen arviointimateriaalia on olemassa hyvin vähän. Puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen on olemassa monenlaista mittaria, mutta itse kommunikaation edistymiseen ei ole testistöä.

Hyvä kommunikoinnin määritelmä auttaa näyttämää miten kuntoutus puree

Yleiset kommunikaation määritelmät ovat hyvin laajoja tai väljiä ja niiden avulla on vaikea asettaa kuntoutukselle täsmällisiä tavoitteita.  Myös kuntoutuksen edistymisen arviointi niiden varassa on vaikeaa.

Vuosien työn saatossa ryhdyimme ”autismikerhossamme” ymmärtämään, että tarvitsemme paremman määritelmän kommunikoinnille. Tämä oli lähtökohtamme, kun lähdimme kehittämään Kommunikaation kolmio -tarkastelumallia.

Tämä tarkastelumalli ja siihen kiinteästi kuuluvat Kommunikaation kulmakivet ovat hioutuneet työkokemuksemme myötä. Kommunikaation kulmakivet ovat se välttämätön perusta, jonka varaan toimiva kommunikaatiotaito rakentuu. Kommunikaation kolmion avulla tarkastellaan kulmakivien lisäksi kommunikaation käyttötarkoituksia, kommunikaatioon käytettäviä välineitä ja näiden kaikkien suhdetta toisiinsa.

Konkretia auttaa kuntoutuksen tai opettamisen painopisteiden hahmottamisessa

Kommunikaation kolmio muodostuu kolmesta itsenäisestä, mutta toisiinsa vaikuttavasta sivusta ja niiden keskiössä toimintaa synnyttävästä ja ylläpitävästä voimasta, motivaatiosta. Alimmaista sivua kannattelevat kommunikaation kulmakivet. Niiden varassa kommunikaatiotaitojen hyvä hallinta lepää.

Kommunikaation kolmion osat ovat:

1. Kommunikaation välineet, joiden avulla viestien lähettäminen ja vastaanottaminen tapahtuvat.

2. Kielen käyttötarkoitukset, eli ne lukuisat tavat, joilla kieltä käytetään ilmaisuun ja muilta vastaanotettujen viestien ymmärtämiseen.

3. Kommunikaation kulmakivet, jotka osoittavat sen kuinka itsenäistä ja tehokasta arvioitavan henkilön kommunikointi on. Nämä kulmakivet ovat kohdentaminen, aloitteellisuus ja sinnikkyys.

Kommunikaation kolmio ja kulmakivet auttavat perustelemaan tukitoimia

Kommunikaation kolmion avulla voidaan seurata ja arvioida sellaisia kommunikaation taitoja, jotka ovat merkityksellisiä erityisesti Kelan painottamissa arjen toimintakyvyssä ja osallisuudessa arjessa. Se on yksilöllinen ja sen avulla voidaan seurata tavoitteiden saavuttamista.

Kolmion yksi käyttötapa on jäsentää ja esittää kommunikaation eri piirteitä. Sen avulla voi hyvin ymmärrettävästi kuvailla ja perustella puheterapian tavoitteita. Sen avulla löytää keskeiset kommunikaation onnistumiseen vaikuttavat seikat.

Kolmion käyttö ei ole sidottu mihinkään ikäryhmään. Se ei ole myös sidoksissa diagnoosiin, vaan se sopii myös muille häiriöryhmille, vaikka sitä toki on käytetty eniten autisminkirjon lasten kanssa. Se sopii siis aina, kun halutaan tarkastella asiakkaan kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen pulmia.

Tänä syksynä pidämme toisen verkkokurssimme Kommunikaation kolmio ja -kulmakivet menetelmästä. Tällä kurssilla opetamme sinulle, miten Kommunikaation kolmiota ja kulmakiveä käytetään arvioidessa asiakkaan taitoja, ja  miten sen avulla asetetaan konkreettisia tavoitteita terapiaan.

Tule mukaan tästä linkistä:

Kommunikaation kolmio ja kulmakivet

Sanna Tarpila ja Hannele Tanskanen

Sanna Tarpila ja Hannele Tanskanen

FM, laillistetut puheterapeutit

Sanna Tarpila ja Hannele Tanskanen ovat työskennelleet puheterapeutteina yli 30 vuotta. He ovat erikoistuneet autisminkirjon asiakkaiden kommunikoinnin kuntoutukseen. Sanna ja Hannele ovat PRT-ohjaajia, sekä he ovat kouluttautuneet laaja-alaisesti eri kuntoutusmuotoihin, mm. PECS, Hanen, ESDM, OPT ja PROMPT.

Sanna ja Hannele ovat luoneet yhdessä Emilia Nivanpää-Hukin kanssa Kommunikoinnin kolmio ja kulmakivet viitekehyksen, josta on ilmestynyt kirja. Sanna ja Hannele pitävät tänä syksynä Terapeijan verkkokurssialustalla Kommunikaation kolmio ja kulmakivet verkkokurssin.

4 Kommentit

  1. Kuva

    Olen jo vuosia sitten käynyt Kommunikaation kolmio ja kulmakivet -koulutuksen sekä hankkinut samannimisen teoksen. Koulutuksesta ja teoksesta saatu hyöty käytännön työhön erityisesti autismin kirjon ja kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa on ollut ensiarvoisen tärkeää. Arvointiosuus teoksessa on toiminut hyvänä keskustelun pohjana lähi-ihmisten kanssa. Kiitos

    Vastaa
  2. Katja Koski

    Hieno juttu Merja, lähetän terveiset Sannalle ja Hannelelle!

    Vastaa
  3. Kuva

    Hei!
    Onko tämä sama kurssi kuin se ensimmäinen vai onko se jatkokurssi ?

    Vastaa
  4. Katja Koski

    On sama kurssi Camilla!

    Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *